Tänään oli aamulla aika aukkariin. Pitemmittä puheitta kävin puntarin kautta pitkäkseni vuoteelle ja alettiin ns. hommiin.
Lääkäri laittoi katetrin kohdunsuulle ja täytti sen päässä olevan ballongin, jonka oli tarkoitus pysyä sitten kohdunsuuta avaamassa, että keittosuolaliuokset ja ilma pääsee kulkemaan tarkoituksen mukaisella tavalla sisuksissa. Ballongi saatiin paikalleen ja hetken päästä lääkäri joutui laittamaan sen uudelleen, kun se luiskahti pois paikaltaan. Nämä laittamiset eivät tuntuneet miltään.
Kaikki näkyi selkeästi, ensin laitettiin tavarat oikealle puolelle munanjohtimiin. Terveyskirjastosta lukemani jutun mukaan, kipu jota tutkimuksessa saattaa tuntea, on kuin menkkamaista kipua.
Oikealla tunsin kivun aika voimakkaana, lääkärin mukaan siellä oli jokin pieni tukos tms joka lähti pois ja neste virtasi kuten pitääkin.
Itku tuli, jotenkin jännitys purkaantui ja olin niin pieni ja voimaton siinä maatessani alapää paljaana kahden naisen tutkittavana.
Vasemmalla puolella ei tuntunut mitään, eli siellä tuubat olivat auki jo alun alkaen.
Lääkäri ei varsinaisesti eritellyt, mitä tuo oikean puolen tukos saattoi olla, mutta nyt se on kumminkin poissa.
Nyt mies käy verikokeissa (kuppa, hiv, klamydia..) ja sitten ensikuun alussa menen follikkelikontrolliin ja sen jälkeen päätetään, onko inseminaatio jo ensi kuussa. Tampereelle joudutaan siis matkaamaan.
Enivei, ihan positiiviset fiilikset, tällä erää. Saa nähdä kuinka kauan.
Mutta lohdutuksen sananen muille, ketä HSSG hirvittää, ei siihen kuole. Jos on menkkakipuja, tietää miltä se tuntuu. Siihen ei kuole.
Elämäni valo syntyi v. 2011 ja sen jälkeen haikaran navigaattori onkin hukannut osoitteemme. Keskenmenoja on koettu, 7/2012, 4/2013, nämä molemmat hyvin varhaisia ja suurimpana suruna keskeytynyt keskenmeno 9/2013, alkio menehtynyt n. rv 9. Epäonnistuneiden OI-hoitojen, 2x IUI:n ja monen vuoden luomuyrittämisen jälkeen suuntana IVF, jonka tuoresiirrosta plussa ja keskenmeno rv 7. ps. kirjoitan blogissa asioista niiden oikeilla nimillä ja kieli on välillä karskia. Sinua on varoitettu.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste HSSG. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste HSSG. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 7. tammikuuta 2015
tiistai 2. syyskuuta 2014
Folliultra kp 14 ja välähdyksiä jatkohoidoista
Eilen oli jälleen folliultra.
Vasemmalla oleva folli, joka tuossa kp 11 ultrassa oli suurin, ei ollut kasvanut juurikaan. Limakalvo oli sensijaan muuttunut kolmilehtiseksi ja oikealla oli yllättäen kirinyt folli aikasta suureksi. Tai, suureksi ja "suureksi", mutta kokoa sillä oli 13mm. Perjantaina oikealla ei näkynyt mitään mainitsemisen arvoista.
Anyway, Primoluteja ei nyt aloiteta, vaan huomenna pitäisi jälleen tikutella ovista ja kun ovistesti on positiivinen, lääkärin määräyksestä pitäisi heilutella peittoja ja sen jälkeen tuikata Pregnyl. Vaikka ovistesti ei plussaa näyttäisikään, tuikkaan Pregnylin viimeistään perjantaina.
Aika myöhäiseen meni mahdollinen ovis nytten. Liekö vaikutusta sillä, että Letrot aloitin lääkärin määräyksestä vasta kp 4, kun kahdella edellisellä kerralla ne on aloitettu kp 3.
Hidasta tuo follin kasvu jokatapauksessa on.
Seuraavassa kierrossa otan Letrozoleja kp 3-7 ja annostuksella 1+2+1+2+1 ja menen jälleen folliultraan.
Tämä samainen lääkäri yksityiseltä tulee hoitamaan meitä sitten julkisella ja hän puhui
AMH-arvon mittauksesta sekä HSSG:stä, joita minulta ei ole vielä katsottu/ tehty.
Lisäksi saattaa olla, että puolisoltani joudutaan katsomaan siemennesteen laatu uudelleen, edellisestä kerrasta on jonkin verran aikaa.
Lääkärini mielestä IVF olisi kohdallamme hyvinkin varteenotettava vaihtoehto, jos siittiöissä on heikohkoa liikkuvuutta ja mulla vielä ovuloimattomuutta, IVF:llä saataisiin tilanne optimoitua.
Välillä tulee pieniä valonpilkahduksia tähän paskassa tarpomiseen, en halua että sitten 40+ ikäisenä tulee kaduttua sitä, ettei ainakaan yrittänyt tarpeeksi.
Näihin kuviin, pitää nyt vaan toivoa että se ovis tulisi.
Vasemmalla oleva folli, joka tuossa kp 11 ultrassa oli suurin, ei ollut kasvanut juurikaan. Limakalvo oli sensijaan muuttunut kolmilehtiseksi ja oikealla oli yllättäen kirinyt folli aikasta suureksi. Tai, suureksi ja "suureksi", mutta kokoa sillä oli 13mm. Perjantaina oikealla ei näkynyt mitään mainitsemisen arvoista.
Anyway, Primoluteja ei nyt aloiteta, vaan huomenna pitäisi jälleen tikutella ovista ja kun ovistesti on positiivinen, lääkärin määräyksestä pitäisi heilutella peittoja ja sen jälkeen tuikata Pregnyl. Vaikka ovistesti ei plussaa näyttäisikään, tuikkaan Pregnylin viimeistään perjantaina.
Aika myöhäiseen meni mahdollinen ovis nytten. Liekö vaikutusta sillä, että Letrot aloitin lääkärin määräyksestä vasta kp 4, kun kahdella edellisellä kerralla ne on aloitettu kp 3.
Hidasta tuo follin kasvu jokatapauksessa on.
Seuraavassa kierrossa otan Letrozoleja kp 3-7 ja annostuksella 1+2+1+2+1 ja menen jälleen folliultraan.
Tämä samainen lääkäri yksityiseltä tulee hoitamaan meitä sitten julkisella ja hän puhui
AMH-arvon mittauksesta sekä HSSG:stä, joita minulta ei ole vielä katsottu/ tehty.
Lisäksi saattaa olla, että puolisoltani joudutaan katsomaan siemennesteen laatu uudelleen, edellisestä kerrasta on jonkin verran aikaa.
![]() |
| kuva |
Lääkärini mielestä IVF olisi kohdallamme hyvinkin varteenotettava vaihtoehto, jos siittiöissä on heikohkoa liikkuvuutta ja mulla vielä ovuloimattomuutta, IVF:llä saataisiin tilanne optimoitua.
Välillä tulee pieniä valonpilkahduksia tähän paskassa tarpomiseen, en halua että sitten 40+ ikäisenä tulee kaduttua sitä, ettei ainakaan yrittänyt tarpeeksi.
Näihin kuviin, pitää nyt vaan toivoa että se ovis tulisi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
