Näytetään tekstit, joissa on tunniste taukokierto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taukokierto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Parempi

Kerrankin voin kirjoittaa, että mulla on hyvä olo.
Mä tein päätöksen, siis MÄ tein päätöksen, ihan itse- omasta vapaasta tahdostani, että nyt on taukokierto.
Mies sanoi, että mikäli haluan kolmanteen inseminaatioon nyt mennä, hän on menossa mukana, mutta mikäli en, sekin sopii hyvin. On mulla ihana mies!

Mä kaipasin jo viime kierrossa taukoa, mutta kahden follin kypsyttyä en voinut jättää inseminaatiota väliin. Koska raskautta ei taaskaan tullut, ajattelin, että nyt olen taukoni ansainnut.
Tuntuu hyvältä, vapauttavalta. Ei "kellon kanssa" kyttäämistä, aikataulutettua pakkoseksiä, kiirettä, väsymystä, Tampereelle matkustamista, lapsesta vuorokauden erossa olemista.
Mulla painoi vaakakupissa erityisesti se, että seuraava inseminaatio olisi ajoittunut vappuaatolle, enkä olisi mistään hinnasta halunnut olla vappuna pois lapseni luota. Haluan päästä osalliseksi siihen riemuun ja tyytyväisyyteen, mikä hänen kasvoiltaan paistaa, kun saa syödä munkkeja ja nauttia ilmapalloista ja serpentiinistä. Mikään ei ole tärkeämpää, kuin oman lapsen ilo. Rakastan häntä niin paljon, nykyään vielä enemmän kuin ennen, jos sellainen on ylipäänsä edes mahdollista.

Kävin äsken viemässä roskat ja pysähdyin katselemaan kuuta ja tähtitaivasta. Mietin, että pitkästä aikaa olen onnellinen, tyytyväinen tilanteeseeni. En olisi ikinä voinut kuvitella, että kunhan hoidot alkavat, itsenäisesti haluan taukokierron. Itseasiassa- saattaa olla, että kolmas inseminaatio jää syksylle. Meillä on tässä kuussa tauko, ensikuussa mahdollinen inssipäivä olisi juurikin päivä, kun miehen on IHAN_PAKKO olla töissä, paikanpäällä ja kesäkuun inssi ajoittuisi viikonlopulle.
Sekään ei haittaa, että kolmas inssi jäisi syksylle, olisipahan jotain mitä odottaa ennen IVF hoitojen aloittamista. Niiden aikataulusta kun ei vielä tiedä, Marraskuussa 2014 meidät on asetettu IVF-jonoon ja jono on kuulemma vuoden verran. Noh, ans kattoo nyt miten tehdään.

kuva

Soitin eilen maanantaina polille (vuoto alkasi siis perjantaina 17.4) että en ole aloittanut sunnuntaina Letrozoleja, sillä en halua. Pääni tarvitsee lepoa ja kehoni tarvitsee lepoa jatkuvasta lääkityksestä. Hoitaja oli hyvin tyytyväinen ratkaisuuni ja pyysi soittelemaan kun tuntuu siltä, että tuon kolmannen inssin haluaisimme käyttää. (Kolmeen on maksusitoumus.)
Minähän soittelen, mutta nyt ensin nautin tauosta- ansaitusta.
Voinpahan ottaa lonkeron kun siltä tuntuu, eikä tarvitse miettiä, onko kierron ajankohta hyvä, vai ei.

Uskokaa tai älkää, mä olen onnellinen. Juuri nyt. :)


keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Taukokierron vuoto alkoi :)

Olo on ihan ok, tänään menossa kp 2. Ei ole ollenkaan samanlaista kuvotusta ja kipua kuin viimekierrossa, joka siis venyi ja paukkui aina sinne 37-päiväiseksi.
Nyt mulla oli käytössä Primolut Norit ja pakkausselosteessa sanotaan, että "kuukautisvuodon kaltainen vuoto alkaa yleensä n. 4 päivän kuluttua viimeisen tabletin ottamisesta"- aika hassua, että kerrankin mulla jotain tapahtuu juuri niin kuin tuoteselosteessa sanotaan :)
Kierto oli siis 27- päiväinen ja oli ihan leppoisaa taukoilla, vaikka normaalia avioelämää onkin eletty ;)
Huomenna otan ensimmäisen Clomin ja aion ottaa yhteyttä siihen yksityiseen lääkärifirmaan, jossa seurantaultra sitten tehdään. Kiva nähdä, onko Clomeista oikeasti apua. Jos ei ole, niin sitten nostetaan annostusta ja jos ei vieläkään auta niin sitten jotain muuta :) Mieli on yllättävän aurinkoinen tällä erää tämän asian suhteen.

Sitten muihin aiheisiin.
On toisaalta ihan kivaa, että keli on tuollainen, että pystyy tekemään lumiukkoja ja -lyhtyjä, mutta onhan tuo märkyys nyt ärsyttävää! Lapsella on hyvät Goretex- kengät, hyvät lämpimät ulkovaatteet, joiden päälle laitetaan kuravaatteet ja pipo on ihan tavan pipo, ja sen päälle laitetaan sadehattu jos nyt ihan vettä sataa. Mutta ne hanskat! Olemme kokeilleet Reiman kurahanskoja, kädet kastuvat. On kokeiltu Minymo(mitenliekirjoitetaan) ja kädet ihan märkänä. On kokeiltu jotain ausTEXTEX-hanskoja ja aina on kädet märkänä ja kylmänä tietenkin. Alkaa muutenkin tämä meidän huushollissa kolmisen viikkoa kestänyt räkätauti pikkuhiljaa rassaamaan aika rajulla kädellä...!!

Hieman taustatietoa etsineenä ja useita iltoja netissä surffailleena, päätin kipaista lapsosen kanssa Polarn o Pyretin myymälään ja kysyä, mitä ihmettä käteen pitäisi laittaa, että pysyisi kuivana. Toppahanskaa oli tarjolla ja sitten niitä kuorihanskoja, mitä alun perin ajattelinkin ostaa. Luin jostakin, että kuorihanskojen alle kun laittaa 100% villahanskat, pysyvät kädet lämpiminä tälläisellä räpäskäsäällä. Toppahanskoja meiltä löytyy, on jos jonkinlaista pässinpökkimää ja -nahkaa, mutta tällaisen yllättävän "ei niin talvisen"-sään hanskojen puute oli todellinen ongelma. Lapsi itsekin toteaa usein lumiukkoja tehdessämme, että käsiä nipistelee, tietty kun kylmä on!

Olen ollut tyytyväinen muihin, jo olemassa oleviin Po.Pin vaatteisiimme, mm. kurahousut ovat aivan loistavat, eivät päästä sitten tippaakaan vettä läpi! Kun lapsi oli pieni, hänellä oli Po.Pin windfleecehaalari, ihan huippu sekin. On ollut windfleecehattua ja tossua, kaikki ihan huippuja. Toivon totisesti, että nytkin onnistui ja löytyi sopivat vaatteet.

Myyjä kertoi, että paras yhdistelmä hänen mielestään olisi juurikin tuo villalapanen-kuorihanska yhdistelmä. Villa lämmittää ja kuorikerros pitää kuivana.

Kohta tuo yhdistelmä joutuu varsinaiseen tulikokeeseen, kun menemme naperon kanssa sohjoon tekemään lumiukkoja ;) Ja voin kertoa, että mikäli vettä tulee läpi, palautukseen joutuvat heti huomenna!

Mukavaa viikonjatkoa!

maanantai 3. helmikuuta 2014

kp 20 ja taukoilua

Menossa kiertopäivä 20. Ovista en ole tikutellut, enkä kyllä tuntemuksiakaan tuntenut. Mieskin on sopivasti ollut reissussa, olishan tuo kyrsinyt jos nyt tällä välin olisin oviksen bongannut ;)

Primolutit ovat käytössä, tänään kuudes päivä. Meinaavat vähän laittaa pakkia sekaisin ja pientä kuvotusta on ilmassa. Muutenhan ne sopivat minulle oikein hyvin.

Soitin tänään sairaalaan, josko saisin hoitavan lääkärin langan päähän- hän ilmeisesti soittaa iltapäivällä. Aion kysyä josko saisin Clomifenit käyttöön, epäilen rankasti, ettei hän siihen suostu.

Ihan hyvällä fiiliksellä olen ollut nyt monta päivää, en ole jaksanut stressata edes siitä, että mies on ollut kohta viikon poissa kotoa- ehkä tällainen pakkoseksitauko tekee hyvää molemmille :)

Jahas, jospa menis ruoanlaittoon, pianhan tuo napero herää päikkäreiltään!

torstai 18. huhtikuuta 2013

Sadetta ja harmaata

Olemme naperon kanssa kahdestaan kotona tänään ja huomenna, mies on työreissulla. Onneksi vuoto alkasi maanantaina, eikä esim tänään kun olen ainoa vanhempi kotona. Vaikka olen sitä mieltä, että lapsen on hyvä nähdä kaikkia tunteita, että oppii niitä myös itse käsittelemään, silti en haluaisi olla surullisena ja apaattisena lapsen kanssa kahdestaan. Lapsi on nähnyt itkuni, hän on nähnyt isänsä itkun ja huomasimme kyllä hänen menevän hämilleen asiasta. Meillä kun ei ole ollut paljon aihetta itkuun lapsemme elinaikana :)

Aamulla vein lapseni hetkeksi isoäidilleen ja kävin rauhassa kaupassa. Lapsi tietenkin nautti siitä, kun sai hömppäillä mumminsa kanssa ja olikin kovin väsynyt kun hain hänen takaisin. Ei tarvinnut päiväunille kauheasti pyydellä.
Ulkona on niin raju vesisade, että en tiedä, miten tämän päivän ulkoilujen kanssa käy, mennäänkö tuonne kuraan tarpomaan sitten vielä iltapäivällä.
Sadepäivän ehdoton ruoka on tietenkin Koskenlaskija-lasagne, joten sellainen piti sitten tehdä. Ompahan lapsella hyvät sapuskat kun herää uniltaan nälkäisenä.

Oikeastaan aika vapauttavaa ajatella, että nyt on taukokierto. Aion tehdä kaikenlaista kivaa ja vähitellen unohtaa "lapsen teon". Kyllä. Periaatteessa olen tuota termiä vastaan, mutta kyllä meillä ainakin lapsia on tehty. Ihan tekemällä.