itkuinen, väsynyt ja helvetin kyllästynyt

Itkettää. Kroppa täynnä hormoneja, itkettää niinkuin raskaana ollessa. Hoitaja sanoo, että me kyllä kerromme asioista, kun ne ovat ajankohtaisia, potilaan ei tarvitse olla ennenaikaisesti asioista kartalla, alan itkemään. Hoitaja kysyy, mikä itkettää, luulee varmaan, että nyt se on ihan oikeasti sekoamassa. Itken, koska itkettää. Onneksi hän itse kysyy, että itkenkö hormonien vuoksi, vai onko jotain muuta syytä, saan  nyökättyä. Hoitaja toteaa, että "sinulla on nyt kroppa niin täynnä hormoneja, että siksi sinua itkettää, se on ymmärrettävää". Asia selvä, jatketaan.

Kävin tänään siellä ultrassa. Olen oikeastaan niin väsynyt ja voimaton, että en jaksaisi edes kirjoittaa, mutta haluan kirjoittaa koska A) tiedän että teitä lukijoita kiinnostaa ja B) haluan asiat itselleni muistiin.

Puregon annos on ollut sopiva, kaiketi. Vasen munasarja on tehnyt töitä kovasti, oikea on laiskotellut. Olenkin paikallistanut voimakkaammat tuntemukset vasemmalle puolelle alavatsaa.

Vasemmalla puolella follit olivat, 11, 11,9,8,12,9,12 ja 11 mm eli yhteensä 8 kpl.
Oikealla puolella 10,10,9,9 ja 3 kpl pienempää. Hoitaja kirjasi paperiin väärin, kun kirjasi suuremman saldon oikean munasarjan tuotoksiksi, vaikka koko ajan lääkäri puhui vasemmasta.
Endometrium 8mm.

Lääkärin mielestä "saalis" on hyvä, ei merkkiä hyperistä tms.
Puregon annostus pidetään samassa, eli 175iu ja tästä illasta alkaen pistän myös Orgalutrania. Maanantaina seuraava ultra-aika.
Punktio aikaisintaan ensi keskiviikkona, voi mennä myös to-pe. Mikäli punktio keskiviikkona, siirto olisi perjantaina. Mikäli punktio menisi to-pe niin siirto seuraavana maanantaina.
Hoitaja kysyi, haluanko Tampereelle ilmoitettavan, että pelkään punktiota, sanoin että kiitos, ilmoita. Haluan rauhoittavan ja kaikki mahdolliset kipulääkkeet.
Onneksi mulla on niin ihana hoitaja!

Eilen iski ihan totaalivitutus pistämisen hetkellä. Teki mieli heittää se perkeleen kynä mäkeen, ahdisti ja vitutti samanaikaisesti niin lujaa, etten tiennyt mitä isken hajalle kun niin mielessä  myllersi.
Tällaista paskaa joutuu läpikäymään itse  kun toiset tulevat raskaaksi, aivan liian helposti, aivan liian usein. Haista vittu, elämä!

IUI ja kaikki vaan vituttaa-fiilis

kävin tänään folliultrassa ja siellä komeili reilu 20mm johtofolli. Inssiaika on huomenna puolen päivän maissa ja miehen aika aamulla ysiltä.
lääkäri määräs mulle vielä maksakokeet, kävin samantien labrassa.
Pregnylin pistin klo 12 lääkärin määräyksestä.


On niin väsynyt olo että itkettää vaan. Mitään luottoa ei ole ja tekisi mieli perua koko homma.
Mies kertoi hoitorupeamasta tänään äidilleni, itse en jaksanut. Äitini ilm.hoitaa lastamme huomenna, muuten lapsella olisi todella rankka päivä ja ennen viittä herätys.


Mä olen hyvin herkillä ja jokaiselle raskaana olevalle tekisi mieli haistattaa paskat.
Ovat niin ylimielisiä mahoineen.


tälläistä tänään.

Pakollinen inseminaatiotauko, kuinkas muuten

Olin tänään folliultrassa. En nukkunut juurikaan, sillä aika oli niin aikaisin aamulla, että jännitin vain, heräänkö ajoissa.
Tämän päivän ultrassa oli tarkoitus nähdä suuri, kaunis johtofolli, joka olisi tarpeeksi kypsä irtoamaan piakkoin ja suuntaisimme Tampereelle IUI:n.
Lääkäri hihkaisi katsoessaan oikeaa munasarjaa, siellä oli komea "folli". Mitattuaan sen, hän totesi, ettei kyseessä olekaan folli vaan KYSTA. No mitä helvettiä?? TAAS?

Kyllä vain, ei johtofolli voi olla kp 10 kooltaan 30 mm.
En voinut muuta kuin alkaa itkemään. Olen niin väsynyt tähän kaikkeen. Takki on niin tyhjä!!!!!!

Olen tsempannut laihduttamisen kanssa ja saanut BMI:n alle hoitorajan, eikä mua edes punnittu siellä sairaalassa. Kun tuo kysta oli siellä, kaikki muu oli turhaa.

Mulla on aika uuteen ultraan helmikuun lopussa, mutta tiedän historian toistavan itseään ja kystan perkele on paikallaan tiukasti vielä tuolloin. Tarkoittaa siis sitä, että maaliskuussakaan emme pääse inseminaatioon.

Saa nähdä, ehdimmekö sinne lainkaan, ennen kesätaukoa.

Viime vuoden alku oli ihan samanlainen- suvantovaiheen jälkeen alettiin folleja stimuloimaan ja sitten tuli kysta, jonka poistuminen kesti 3kk.
Kai ne tuntemukset, joita koin välittömästi aukkarin jälkeen viimekuussa, olivat sitten tästä kystasta johtuvaa.

Nyt olen vetänyt naamariin Letrozoleja aivan turhaan ja saan vetää perään Primolut-kuurin jälleen kerran, että saadaan vuoto alkamaan ajallaan. Vitutus on lievä sana.

KYLLÄ ELÄMÄ ON MAHTAVAA!!

seurantaultra kp 11

oli jälleen letrozol ultra. Ihan paska limis, ihan paskat follit. Vasemmalla joku yritti kasvaa, en muista edes kokoa, ei kiinnostanut. Pieni paska siellä kyti munasarjassa, paskassa munasarjassa. Maanantaina uusi ultra ja jos tuo pieni paska ei ole kasvanut, aloitan Primolutit ja odotellaan uutta kiertoa. Jos on kasvanut tarpeeksi, niin sama paska Pregnylillä leikkiminen alkaa taas.
Laitetaan lähete myös julkiselle, kun siitähän on nyt vuosi kun tämä paska kroppa soi edellisen paskan raskauden.


Elämä. On.Paskaa.

Follikkelikontrolli kp 11

Letrot ovat toimineet toivotulla tavalla!
Kohdun limakalvo oli miltei 11mm ja oikealla hieno johtofolli, 23mm x 18mm.
Lääkärin määräyksestä tänään heilutellaan peittoja ja sen jälkeen tuikkaan Pregnylin.
Huomenna peittojen heiluttelua myös ja sitten vaan sormet ristiin.

Folliultra ja vitutus

Kai saan käyttää noin karkeaa otsikkoa, saanhan?
Tänään menossa kp 14, ensimmäinen Clomifen kierto (tälläerää) ja homma meni puihin.
Olin juuri follikkeliultrassa ja limakalvo oli onneton, 6mm, oikeat munasarjat olivat ok mutta vasemmassa muniksessa oli (jälleen) kysta. Kokoa tuolla pirulaisella oli 6,2cm x 5,3cm. Mitään kipuja en ole tuntenut, minullahan oli kysta joskus vuonna 2007 ja sen kyllä tunsin. Kipu oli tuolloin juurikin se syy, miksi menin lääkäriin. Kysta kuitenkin puhkesi itsestään ja sitä toivon totisesti tälläkin kertaa.

Tuo musta pallero tuossa keskellä on se kysta. Ihan järkkykokoinen! :(

Ensikuussa menen uuteen ultraan ja mikäli kysta on kasvanut, se todennäköisesti joudutaan leikkaamaan, mutta mikäli se on huomattavasti pienentynyt tai hävinnyt (mikä olisi tietenkin paras vaihtoehto), voidaan aloittaa ovulaatioinduktio uudelleen. Tuo ultra ajoittuu kiertopäivä 3:n ja sinä samana päivänä (jos nyt kaikki menee kuin Strömsössä tuon kystan kanssa!!) aloitan Letrozolit. Clomifenit heitetään tällä erää romukoppaan ja kokeillaan, josko toisen lääkkeen taika olisi parempi.
Olenhan kumminkin syönyt Clomeja 10 kiertoa elämäni aikana ja minulla on kumminkin vaan yksi lapsi.

Mulla oli siis eri lääkäri tällä kertaa ja sanoin hänelle suoraan, miten kyllästynyt olen odottamaan ja siihen, miten aina vaan käsketään odottamaan! Tämä lääkäri ainakin sai vipinää puntteihin ja sanoi, että heti, jos kysta on pienentynyt huomattavasti (esim kahden sentin kokoiseksi) aloitetaan OI, ettei mene kuukausia hukkaan. Vihdoinkin jotain, mitä minä haluan kuulla!

Aion tilata Ebaysta samanlaisen setin ovisliuskoja, kuin mitä tilasin raskaustestejä.
Onpahan sitten mihin kusta :D