Pakollinen inseminaatiotauko, kuinkas muuten

Olin tänään folliultrassa. En nukkunut juurikaan, sillä aika oli niin aikaisin aamulla, että jännitin vain, heräänkö ajoissa.
Tämän päivän ultrassa oli tarkoitus nähdä suuri, kaunis johtofolli, joka olisi tarpeeksi kypsä irtoamaan piakkoin ja suuntaisimme Tampereelle IUI:n.
Lääkäri hihkaisi katsoessaan oikeaa munasarjaa, siellä oli komea "folli". Mitattuaan sen, hän totesi, ettei kyseessä olekaan folli vaan KYSTA. No mitä helvettiä?? TAAS?

Kyllä vain, ei johtofolli voi olla kp 10 kooltaan 30 mm.
En voinut muuta kuin alkaa itkemään. Olen niin väsynyt tähän kaikkeen. Takki on niin tyhjä!!!!!!

Olen tsempannut laihduttamisen kanssa ja saanut BMI:n alle hoitorajan, eikä mua edes punnittu siellä sairaalassa. Kun tuo kysta oli siellä, kaikki muu oli turhaa.

Mulla on aika uuteen ultraan helmikuun lopussa, mutta tiedän historian toistavan itseään ja kystan perkele on paikallaan tiukasti vielä tuolloin. Tarkoittaa siis sitä, että maaliskuussakaan emme pääse inseminaatioon.

Saa nähdä, ehdimmekö sinne lainkaan, ennen kesätaukoa.

Viime vuoden alku oli ihan samanlainen- suvantovaiheen jälkeen alettiin folleja stimuloimaan ja sitten tuli kysta, jonka poistuminen kesti 3kk.
Kai ne tuntemukset, joita koin välittömästi aukkarin jälkeen viimekuussa, olivat sitten tästä kystasta johtuvaa.

Nyt olen vetänyt naamariin Letrozoleja aivan turhaan ja saan vetää perään Primolut-kuurin jälleen kerran, että saadaan vuoto alkamaan ajallaan. Vitutus on lievä sana.

KYLLÄ ELÄMÄ ON MAHTAVAA!!

Kun kysta tyhjenee / puhkeaa

Luulen tapahtuvan, mitä otsikossa sanotaan. Tänään on kp11 ja minulla alkasi epämääräinen vuoto. Mitään kipuja en ole laittanut merkille ja muutenkin olo on normaali.
Laitoin lääkärillenikin jo yhteydenottopyynnön - en tiedä, pitäisikö olla peloissaan, kauhuissaan vai ilahtunut? Tajuaisiko kysta nyt viimein luovuttaa, vai onko tämä nyt merkki jostain pahemmasta?

Kertokaa, jos teillä on kokemusta!?

Lehtijutusta

Eräs toimittaja oli googletellut ja etsinyt tietoa sekundäärisestä lapsettomuudesta. Hän oli päätynyt minun blogiini ja otti yhteyttä kysyäkseen, sopisiko minulle haastattelu.
Sekundäärisestä lapsettomuudesta puhutaan niin kovin vähän ja tarkoitus olisi koota ns. tietopaketti aiheen ympärille.
Ja mullehan sopi. Annan mielelläni tietoa niistä ajatuksista ja tunteista, mitä tämä sekundalapsettomuus herättää.
Tarkalleen en tiedä vielä, koska tuo lehti ilmestyy, enkä vielä kerro mikä lehti on kyseessä mutta on varmasti mielenkiintoinen juttu.
Juttu ei siis ole minusta, vaan haastattelustani otetaan juttuun tiettyjä lainauksia.

Kerron varmasti asiasta lisää kun se on ajankohtainen!

Mitäs muuta tänne kuuluu?
Itselle nyt ei kummempaa, kuin että eletään päivä kerrallaan. En oikein viitsi alkaa voivottelemaan sitä, että menispä nyt pari kuukautta nopeasti, että pääsisin ultraan. Haluan elää joka päivä, nauttia lapseni seurasta ja alkavasta keväästä.
Jos (ja kun, pitää ajatella) kysta häviää itsekseen, sehän on enemmän kuin sata jänistä! Jos ei häviä, sitten se paskiainen leikataan. Ei siitä sen kummempaa.
Meillä on tulossa alkukesästä yhdet häät ja olen ajatellut, josko saisin vähän kiloja pois siihen mennessä. Kymmenen kiloa olisi hyvä, kaksikymmentä ylihyvä :D Näitä kymmentä-kahtakymmentä kiloa ei ole tarkoitus siis pudottaa alkukesään mennessä, vaan pikkuhiljaa!

Mitä kystalle kuuluu?
Siellähän se olla möllötti, kuten aikaisemmassa postauksessa jo kerroin. Välillä ilmoittelee itsestään, tuntuu esim. joitakin housuja pitäessä, että vähän vasemmalla puolella alavatsassa painaisi housut. Lisäksi jotain pientä, ei nyt vihlovaa, mutta jotain ihme tuntua välillä vasemmalla puolella.
Ajattelin, että tilaisin Ebaysta niitä ovistikkuja, en tilaa vielä kuitenkaan. Itseni tuntien, jos tilaan ne nyt, alan myös käyttämään niitä. En halua tähän pakolliseen taukoaikaan mitään tikkuja alkaa käyttelemään. Toivon, että se lähtisi pian itsestään pois!

Nyt lähden laittamaan omalle pikkukullalleni makaronilaatikkoa lautaselle jäähtymään, hän sopivasti heräilikin päiväuniltaan :)

V*tun v*tun v*ttu

Näillä mennään.
Mitenkäs muuten, kävin juuri seurantaultrassa ja se kystan perkele siellä nökötti aivan yhtä isona kuin viimeksikin. Ei mitään muutosta koossa.
Nyt taas ODOTELLAAN ja syödään Primolutia että saadaan vuoto tulemaan.. Lääkäri sanoi, että ensikuussa voin mennä ultraan myös, mikäli haluan- ja jos kipuja tulee (mikä kielisi siitä puhkeamisesta) mutta muussa tapauksessa odotellaan ainakin kahdet menkat ja sitten menen uuteen ultraan.
Voi vitun helevetti.
Nyt ottaa päähän, ihan oikeasti.

Oh cyst, how I hate you!

Kiitti Clomifenit, teistä ei ollut kuin haittaa.