itkuinen, väsynyt ja helvetin kyllästynyt

Itkettää. Kroppa täynnä hormoneja, itkettää niinkuin raskaana ollessa. Hoitaja sanoo, että me kyllä kerromme asioista, kun ne ovat ajankohtaisia, potilaan ei tarvitse olla ennenaikaisesti asioista kartalla, alan itkemään. Hoitaja kysyy, mikä itkettää, luulee varmaan, että nyt se on ihan oikeasti sekoamassa. Itken, koska itkettää. Onneksi hän itse kysyy, että itkenkö hormonien vuoksi, vai onko jotain muuta syytä, saan  nyökättyä. Hoitaja toteaa, että "sinulla on nyt kroppa niin täynnä hormoneja, että siksi sinua itkettää, se on ymmärrettävää". Asia selvä, jatketaan.

Kävin tänään siellä ultrassa. Olen oikeastaan niin väsynyt ja voimaton, että en jaksaisi edes kirjoittaa, mutta haluan kirjoittaa koska A) tiedän että teitä lukijoita kiinnostaa ja B) haluan asiat itselleni muistiin.

Puregon annos on ollut sopiva, kaiketi. Vasen munasarja on tehnyt töitä kovasti, oikea on laiskotellut. Olenkin paikallistanut voimakkaammat tuntemukset vasemmalle puolelle alavatsaa.

Vasemmalla puolella follit olivat, 11, 11,9,8,12,9,12 ja 11 mm eli yhteensä 8 kpl.
Oikealla puolella 10,10,9,9 ja 3 kpl pienempää. Hoitaja kirjasi paperiin väärin, kun kirjasi suuremman saldon oikean munasarjan tuotoksiksi, vaikka koko ajan lääkäri puhui vasemmasta.
Endometrium 8mm.

Lääkärin mielestä "saalis" on hyvä, ei merkkiä hyperistä tms.
Puregon annostus pidetään samassa, eli 175iu ja tästä illasta alkaen pistän myös Orgalutrania. Maanantaina seuraava ultra-aika.
Punktio aikaisintaan ensi keskiviikkona, voi mennä myös to-pe. Mikäli punktio keskiviikkona, siirto olisi perjantaina. Mikäli punktio menisi to-pe niin siirto seuraavana maanantaina.
Hoitaja kysyi, haluanko Tampereelle ilmoitettavan, että pelkään punktiota, sanoin että kiitos, ilmoita. Haluan rauhoittavan ja kaikki mahdolliset kipulääkkeet.
Onneksi mulla on niin ihana hoitaja!

Eilen iski ihan totaalivitutus pistämisen hetkellä. Teki mieli heittää se perkeleen kynä mäkeen, ahdisti ja vitutti samanaikaisesti niin lujaa, etten tiennyt mitä isken hajalle kun niin mielessä  myllersi.
Tällaista paskaa joutuu läpikäymään itse  kun toiset tulevat raskaaksi, aivan liian helposti, aivan liian usein. Haista vittu, elämä!

rv 7+0

Kahdeksas raskausviikko pyörähti käyntiin. Ja täällä ei sitten "poksuta", liekö yksi maailman ärsyttävimmistä sanoista!!
Olo on ollut tosi hyvä, en ole vieläkään oksentanut vaikka tänään nousi piimä takaisin kurkkuun melko pian sen juomisen jälkeen, mutta sain estettyä oksentamisen.
Väsy on kova ja tuntuu että pulssi nousee pienenkin ponnistelun jälkeen aivan uskomattomiin sfääreihin, pakko siis ottaa suht iisisti. Eilisen päivän tein jotain koko ajan, siivosin, viikkasin pyykkiä, siivosin esikoisen huonetta, tein puutarhahommia ja illalla sitten alavatsalta alkoi tulemaan muistutusta, ettei kannattaisi liikaa rehkiä. Ikäviä, tylppiä pistoja tuntui kohdusta.
Illalla olin niin väsynyt ja viluissani, että kun esikoinen nukahti, menin samantien suihkuun ja nukkumaan. Jää parisuhteen hoitaminen aika minimiin kun mies tuli kotiin 30min ennen esikoisen nukahtamista. No, onneksi on viikonloppu, näkee miestäkin vähän enemmän.

Päiväunia tarvitsen ja olen erittäin onnellinen, että olen siinä asemassa, että se ylipäänsä on mahdollista.
Ensiviikolla vielä yksityiselle ultraan, sitten odotellaankin kunnallista ultraa taas seuraavaksi :)

ihanaa viikonloppua!

"täällä on kaikki oikein hyvin"

Blogihiljaisuus meinaa vaivata tällä suunnalla. On kamalasti tekemistä ja kun tekemiset on tehty niin sitten väsyttää.

Vointi on ollut todella hyvä, lukuunottamatta pienenpientä kuvotusta ja iltapäivä/iltaväsyä. Yleensä tuo iltapäiväväsy iskee kun juniori herää päiväuniltaan. En vain osaa mennä lepäämään kun hän nukkuu, vaikka yleensä hänen uniensa aikaan laitan ruokaa ja lueskelen uutiset tai katson digiboxilta jotain mielenkiintoista ohjelmaa. 

Eilen pääsin käymään neuvolalääkärillä. En varsinaisesti ollut huolestunut oireettomuudestani, mutta kun otin neuvolantätini kanssa puhelimessa asian puheeksi, hän sanoi että voisin käväistä neuvolalääkärillä, saisin ultran ja tuo tarkistus menisi siitä tarkistuksesta, joka tehdään yleensä 14viikolla (?). 

Tehtiin normaali sisätutkimus, kohdunsuu näytti siistiltä ja sitten paineltiin vatsaa ja voi piruvie että oli herkkä vatsa! 

Lopuksi hän ultrasi sisäkautta ja se hiljaisuus, mikä tuntui kestävän ja kestävän ja KESTÄVÄN ennenkuin hän sanoi mitään + tietenkin näyttö oli suunnattu vain häntä kohti....

Lopultakin hän käänsi näytön minua kohti ja sanoi: " erittäin hento sikiökaiku on havaittavissa ja sydän lyö reippaasti". Näin itsekin pienen rusinamme näytöllä, pituutta pikkuruiset 5,4mm ja vastasi viikkoja 6+2 (eilen oli 6+3).

Kaikki siis hyvin ja oikein reipas syke näkyi, sydänääniä on turha näillä viikoilla vielä yrittää kuunnella, mutta syke näkyi ja tämä mamma sai (taas hetkeksi) mielenrauhan. Kuvalaatu ei ole paras mahdollinen, kännykällä otettu ultrakuvasta ja se ultrauslaitekin oli ihan peestä..

Meidän rusinamme <3