epäonnistunut pas

Iloisia uutisia raskausblogikammoisille, en ole raskaana!

Ei tarvitse sen takia lopettaa blogini lukemista että täältä raskausuutisia pelmahtaisi näytölle.

Tänään pp 10 ja testi kirkuvan valkoinen.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia pettymyksiä.

Onnistunut siirto takana

Pikapäivitys väsyneeltä matkalaiselta..
Jokunen aika sitten saavuttiin kotiin tämän päiväiseltä alkionsiirtoreissulta. Meillä oli lapsi mukana, sillä itse prosessihan ei vie kuin 15min kaikkineen, joten mies ja lapsi odottelivat autossa, kun minä kävin ottamassa pienen kyytiläisen mukaan.
Siirto meni hienosti, alkio oli eilen iltapäivällä otettu sulamaan, oli ollut nelisoluinen ja kaksipäiväinen siis pakastettaessa. Tänään ennen siirtoa pieni oli innostunut jakautumaan jo yhdeksänsoluiseksi ja oli todella kaunis.

Siirto meni smoothisti, sain reseptin Gonapeptyliin ja sen pistän perjantaina.

Siirron jälkeen menimme koko perhe syömään ja sitten veimme lapsen sisäleikkipuistoon peuhaamaan. Kyllä oli kiva päivä, raskas mutta kiva. Ja mikä parasta, siirtoon päästiin.

Nyt nukkumaan, väsyttää aikalailla.

Ultraa ja pelkoa

Olin eilen ultrassa. Limakalvo oli 10mm luokkaa ja molemmat munikset unilla, niinkuin kuuluukin. Lääkärin mielestä PASiin olisi voinut suunnata ja tämän viikon perjantaina, mutta perkele kun se eilinen ultra-aika oli vasta iltapäivällä ja kun niitä lugeja pitää käyttää kolme päivää ennen siirtoa, homma vesittyi siinä.
Jos mulla olisi ollut aamuaika eilen, olisin voinut eilen aloittaa luget ja siirtoon oltais päästy perjantaina. Vittu sanon mä.

Nyt repii se, että siirtoajankohta venyy tiistaille, koska maanantaina pallero pitää ottaa sulamaan ja tiistaina siirto eli matkustus toiseen kaupunkiin taas kerran.
Kaikki olisi muuten hyvin, mutta mulla on nyt kolme-neljä päivää ollut ihan jäätäviä menkkakipuja! Alaselkää särkee, vatsassa murisee menkkamaisesti, koko ajan on vatsa kipeä... asiaa ei helpota yhtään se, että Estradotien tuoteselosteessakin sanotaan että välivuodot ovat täysin tavallisia! PERKELE!
Jos tää hehkee limakalvo nyt alkaa vuotamaan pois ennen lauantaina (jolloin saan tuikata ekat luget), niin TÄMÄKIN PAS on pilalla.

Kun kysyin lääkäriltä tuntemuksista, hän vastasi, että voihan olla, että mun keho reagoi tällä tavoin estrogeeniin. Takeita ei tietenkään voi antaa, mutta hän sanoi, ettei pitkällä hoitourallaan muista yhtäkään tapausta, että olisi hedelmällisessä iässä olevalla naisella vuotanut Estradotista huolimatta. Musta vaan tuntuu,että saatan olla ensimmäinen.
Mä olen niin saaatanan kyllästynyt tähän ainaiseen menkkapelkoon, tämä on hyvin lamauttavaa.
Nytkin tuntuu siltä, että vessaan pitäisi mennä kiireellä ja tuo alati lisääntyvä valkovuoto ei myöskään helpota tätä henkistä kärsimystä. Koko ajan on tunne, että verta holahtaa housuun.
Voi hitto kun lauantai tulisi nopeasti...silloin saan vaihtaa taas laastarit ja aloittaa luget.

On tämä perseestä.

Lumiukkoja ja Estradolia

Otsikkokin sen jo kertoo, hyvin sekalaista asiaa tulossa.

Aloitin Estradotien käyttämisen lauantaina, kp 1. Mua jännitti ihan tosissaan, miten tulevat pysymään ihossa kiinni, mutta eihän niiden kanssa ole mitään ongelmaa.
Kun eilen oli vaihdon aika, liima oli todella sitkeää ja ne laastarit sai ihan repimällä repiä irti. Rumat liimajäljet jäi, mutta eräältä foorumilta saamani vinkin mukaan, kannattaa liimajälkiin jättää muhimaan rasvaista perusrasvaa niin saa liimat hyvin irti. Tämä tepsikin hyvin ja illalla suihkuun mennessä sain vain napata liimat ihosta irti.

Estradotista kaiketi johtuu tämä tunteiden ailahtelevuus. Eilen oli rankka päivä, itketti ihan ilman syytä ja pahoinvointiakin oli illalla hammaspesun aikaan. Olisin ihan selvästi voinut ajatella olevani raskaana, ellen olisi toisin tiennyt.
Eilen väriteltiin lapsen kanssa värityskirjaa ja yhtäkkiä alkas kyyneleet valumaan poskia pitkin ja lapsi kysyi, miksi itket äiti.. En osannut sanoa mitään, sanoin, etten oikein edes tiedä. Mua suoraan sanottuna vähän kummastuttaa nämä oireet itsessäni, mutta eikai tähän mitään muuta syytä ole kuin nuo laastarit. Toivottavasti toimivat muutenkin kuin vain mielen ailahtelun suhteen.

Ensi viikon tiistaina mulla on ultra polilla, sitten selviää onko PASiin mitään asiaa. Vaikka eihän sitäkään tietysti voi tietää, selviääkö meidän ainokainen edes sulatuksesta.. Saa nähdä.

Tänään ollaan oltu lapsosen kanssa lumiukon teossa ja tässä kirjoitellessani katselen tuota ihanaa ilmestystä, joka suu täynnä porkkanaa katselee lastenohjelmaa Ipadistä, tänään kun on sellainen päivä, että tuota laitetta saa käyttää jonkin aikaa. Miten paljon rakastan tuota pientä suurta pörröpäätä!