PP 6

Päivät kuluvat.

Tänään bongattu alimmasta vaatekerroksesta jotain, mitä ei ole hetkeen näkynytkään. Tietenkin ajatus harhaili...."mitä jos?"- linjalle. 

Tänään alkoivat myös menkkamaiset jomottelut, sekä jatkuva tunne siitä, että housuun lorahtaisi jotain, vaikka ei edes lorahda. 

(esikoisesta koin menkkakipuja jo reilu viikon verran ennen menkkojen oletettua alkamisaikaa..) että "mitä jos?"

Tiedän, tiedän, TIEDÄN että Pregnylissä varoaika on sen 10 päivää mutta luonne on mikä on. Mulla on näkynyt enää hailakkaa viivaa seitsemäntenä päivänä pregnylistä, tänään tosin näkyi, hieman vahvempi hailakka viiva. Testi tehty päiväpissasta sen jälkeen kun olin juonut aikasta paljon. "mitä jos?"

Mä oikeasti yritän olla tulkitsematta oireitani, kuulostelematta, keskittämättä liikaa huomiota itseeni.. mutta mä silti koko ajan, ihan kuin itseltäni salassa, kuulostelen kuitenkin. Miehelle en TIETENKÄÄN puhu mitään asiasta. Ihan vähän vaan parhaalle ystävälleni, joka on neljän lapsen äiti ja testifanaatikko.

Hän kehotti testaamaan huomenna uudelleen, aamupissasta. 

Mä pyysin häntä olemaan kysymättä kuulumisiani, että kerron kun on kerrottavaa, ja itse niin haluan. 

Muuten hän pommittaa mua kysymyksillä ja sitten mietin asiaa taas koko ajan. 

Onneksi hän ymmärtää, vaikka hän onkin vielä niin nuori. Niin nuori, että ette millään uskoisi neljän lapsen äidiksi. 

Siltikin mun järjen ääni sanoo, että mikään ei voi näkyä vielä missään testissä, eli se punertava hailukka päiväpissakusitestiviiva oli vaan jäämä Pregnylistä. Perkeleen ihana lääke. Pistää munani liikenteeseen, kun tämä kropppa ei edes sitä osaa itse tehdä. 

Jos ei munanirrotuslääkettä olisi niin olisin varmaan taas kystan kourissa. 

Mutta negatiivisena asiana .. no, tuo että se näkyy testissä suht pitkään ja tietenkin se ampullien rikkominen. kyllä minä itseäni pistän jos pakko on, mutta niiden ampullien kanssa repii sormensa. 

Taas huomaan miettiväni, "mitä jos?"

kp 17 dpo 4

Eilen illalla nukkumaan käydessä minua kouristeli alapäästä. Sellainen jännä kouristelu, mikä tuli sykäyksittäin  ja kesti muutaman minuutin. En osaa selittää, miltä kipu tuntui, mutta hyvin ainutlaatuiselta, vähän samalta kun joskus kylkeä pistää niin ettei saa itseään suoraksi. Olin sikiöasennossa sängyssä ja ihmettelin mitä tämä oikein on.

Katselin eilen harmaata päätäni peilistä ja mietin, miten saisin siihen hieman eloa. Hiukseni ovat pitkät ja tuuheat, mutta väri on aina niin väsynyt. Mikään hiusväri ei tunnu kestävän ja haalistuu lisäksi hyvin nopeasti. Niinpä ostin paketin hennaa ja länttäsin päähäni. Annoin vaikuttaa vajaan tunnin ja lopputulos ei ole vielä ihan näkyvissä, sillä annan hiusten kuivaa aina luonnollisesti. Tämä heinäpaalin haju pikkuisen häiritsee mutta viis siitä kun saa hiuksia hoidettua ja saa niihin kivan sävyn. Olen monesti miettinyt kampaamojen hiusvärien kemikaalimääriä ja aina pitkin hampain mennyt hiuksia värjäämään. Paljon olen käyttänyt sävyttäviä hoitoaineita mutta niidenkin teho on hyvin lyhytaikainen. Teininä hennasin hiuksiani ahkerasti ja tukka oli kyllä hyvässä kunnossa aina sen jäljiltä. Ainut miinus on se, että kokeiluluontoisesti hennausta en suosittele, se väri nimittäin pitää kasvattaa pois- pigmentti istuu niin lujassa ettei se haalistu- ainakaan minulla.

Piinapäivät ovat taas menossa ja mua niin ärsyttää tämä ainainen odottelu. Huomenna aamulla isken ensimmäisen Lugen sisuksiini ja siitä se sitten lähtee. Thumbs up!