perkeleen puregon!!

Mua ottaa aivoon ihan satasella. Mä en halua alkaa pistämään itseäni. En halua punktioon, en  halua ultraan, en halua matkustaa kahdesti Tampereelle, en halua EN!! miksi helvetti ihminen joutuu tällaista paskaa kokemaan?

Mua jännittää tuo iltainen pistäminen niin täysillä. Pää täynnä kysymyksiä, mihin kukaan ei voi tänään vastata. Tänään mun pitää aloittaa pistäminen.

Onko siis väliä mihin aikaan pistän Puregonin? klo 21-22 välillä lukee sairaalan paperissa ja hoitaja sanoi, että noin puolisen tuntia saa maksimissaan heittää pistoaika edellisestä.
Pelkään niin, että sössin tuon pistämisen jotenkin. Joko mä saan sohlattua sen sikakalliin ampullin hajalle tai rikon sen kynän tai jotain katastrofaalista tapahtuu.

Vaihdanko neulan joka piston jälkeen? Ampullin kanssa on muutama neula ja kun sain polilta kynän, siinä oli kaksi neulaa jonkun suolalioksen mukana- kai nekin neulat voi käyttää??

Orgalutran, sitäkö pistetään sitten joskus  myöhemmin? Polilla ei puhuttu mitään Orgalutranista, luin sen reseptistä. Kai se on jokin jarru, että ei kypsät tuotokset karkaa omine lupineen reissuun, vai?

Mä pelkään niin sikana kaikkea haittavaikutuksia, hyperiä, sairaalareissuja...mä olen ihan varmasti yksi tuhannesta, joka saa jotain todella vakavia haittavaikutuksia.

Miten te itsenne pistäjät olette pärjänneet- auttakaa mua!

Kp 2

Uusi kierto pärähti käyntiin päivän liian aikaisin. Laskin, että mikäli vuoto olisi alkanut tänään vasta, olisimme päässeet käyttämään tuon vimpan inseminaatiokerran pois kuleksimasta. Miehen kanssa juteltiin ennen vuodon alkua, että voisimme ihan hyvin käydä se käyttämässä- olin itsekin ajatukseen jo myöntyväinen.
Luontoäiti päätti asian (jälleen kerran) meidän puolestamme ja laittoi vuodon alkamaan liian aikaisin, mikä tarkoittaa sitä, ettemme pääse inssiin sillä tuo kp 13 on sunnuntai ja kaksi edeltävääkin inseminaatiota on tehty kp 13. Juhannukselle sijoittuu siis tämä ajankohta.

En osaa sanoa, vituttaako paljon vai hyvin paljon. Ajattelimme hoitotauon alussa, että tää kesäkuun käynti on vimppa oljenkorsi ennen kesäsulkua, että käytetään se jos siltä tuntuu. No, hetken tuntui ja sitten alkoi vituttamaan.

Mä oikeasti toivon, että mä pääsen opiskelemaan ja saan unohtaa tän koko paskan. Mä olen niin loppu, etten oikeastaan enää edes tiedä, haluanko toista lasta. Miehelle riittää yksi, kai sen pitäisi mullekin riittää.

Olen iällisesti siinä pisteessä, että mun pitää alkaa tietämään, riittääkö yksi lapsi vai ei. Jos nyt olisin sitä mieltä, että riittää, sitä ei voi enää myöhemmin muuttaa. Ikä tulee vastaan, eikä julkisella enää kauhean kauan tämän ikäiselle mitään kustanneta.