Epäoikeudenmukaisuudesta

katselin juuri Iholla-sarjaa. Kyseessä oli suurten tunteiden jakso minulle henkilökohtaisesti.
Toinen nainen, Claudia, kertoi tyttärensä menettämisestä ja toinen nainen kertoi n.kolme vuotta sitten tekemästään abortista. Vaikka ei ikinä pitäisi sanoa (kun ei ole toisen ihmisen saappaissa ollut) mutta nyt kyllä sanon: on se julmaa, miten toisilla ihmisillä on valta päättää siitä, syntyykö lapsi vai ei. Jos on seksiä harrastanut, siitä saattaa tulla raskaaksi ja sitten kun niin käy, lapsi vain hoidellaan pois. Aborttiin ilmeisesti aika vahvasti vaikuttivat myös muut ihmiset, kuin vain tämä odottava äiti- mutta loppukädessä päätös on aina äidillä itsellään.
Mua oksettaa ajatus abortista. Siitä, miten pieni ihminen esimerkiksi revitään paloiksi ja imetään pois kohdusta.
Mun kädet tärisevät nytkin, kun kirjoitan tätä. Niin paha olo tulee siitä, että toiset voivat päättää kenellä on oikeus elää ja kenellä ei.

Itse kuljen tällä hetkellä erittäin tuskaista tietä, mua itkettää tosi paljon, koen olevani erittäin epäonnistunut kun en tule raskaaksi, vaikka kuinka yritämme. Olemme yrittäneet nyt 1v3kk. Ystäväni saa vauvan ensi viikolla (suunniteltu sektio). Jos minun raskauteni olisi kantanut, se pieni toivon kipinä jonka koimme viime heinäkuussa, kun testiin piirtyi plussa, minun vauvani syntyisi myös pian. Asia on erittäin kipeä ja vaikka ystäväni on minulle hyvin rakas, olen joutunut tekemään mm niin, etten näe hänen päivitysiään Facebookissa. En kestä nähdä kenenkään vauvaonnea.
En kestä nähdä sitä, miten hän silittää vauvamahaansa, joten olen joutunut kieltäytymään tapaamisista.
En kestä sitä, miten ihmiset kohtelevat lapsiaan, mm. tämä nyt taas tapetilla oleva Vilja Erikan tapaus. :(
En kestä sitä, että meille tämä lapsen saaminen on jälleen kerran pitkä ja kivinen tie.
En kestä.

kp 17

On ollut vähän laiskanlaista päivitteleminen viimeaikoina. Johtuu varmaan siitä, että ei ole ollut mitään päivittämistä. Paino junnaa paikallaan eikä motivaatiota ole just nyt.
Väsyttää kovasti, liekö lisääntyvä päivänvalo tehnyt käänteisen efektin meikäläiseen.

Eilen oli tehopäivä, siivosin ja tyhjäilin muuttolaatikoita sekä pesin aimo annoksen petivaatteita, sillä olivat päässeet pölyttymään kaappiin pääsyä odottaessaan ;)
Samalla pesin lattiat ja tyhjäilin muutenkin paikkoja. Kiva aloittaa viikonloppu kun siivot on tehty jo valmiiksi. Lapsen huoneen lattia pitäisi vielä pestä ja miehen työhuonehelvetti odottais myöskin siivoavaa käsiparia. Ikuisuusprojekti.

Tänään tein jotain, mitä en ole tehnyt aikaisemmin. Maistoin avokadoa. Kyllä. En ole siis ikinä, koskaan, milloinkaan maistanut avokadoa sellaisenaan, ainoastaan sotkettuna johonkin tortillanvälimössöön. No, ei nyt mikään kulinaristinen elämys mutta ostinkin sen siksi, että se sisältää hyvää rasvaa, paljon. Hyviä rasvoja saan varmasti liian vähän, siitä kielii jo ihonkin kuivuus. Avokado oli niin rasvainen, että alkas ihan oksettamaan? Ja samalla saivat huuletkin rasvaa. Naperokin maistoi avokadoa, ei pitänyt pahana :)



Koska vauvaa ei meille nyt kuulu, olen miehen kanssa puhunut muuttuneista tulevaisuuden suunnitelmista. Toiveissa olisi aloittaa yliopisto-opinnot ja lukea itselleni eläkevirka. No, jos nyt aloittaisin niistä pääsykokeista ja niihin valmistautumisesta.

Ja hei, se ovis, ei ole näkynyt.

kp10

Clomifenit popsittu kiertopäivinä 2-6 ja tikuttelu aloitettu. Tänään menossa kp 10 ja testiviiva on hyvin hailakka.

Alkuviikosta kävin kilpirauhaskontrollissa ja arvot olivat pysyneet (lähes) samoina kuin marraskuussa olivat. TSH 0,46 (0,41) ja T4V 17 (17). Hyvin on Thyroxin tehnyt tehtävänsä meikäläisen kropassa. Onni sekin, että tämä vajaatoiminta tuli esiin lapsiasian yhteydessä, olisiko muuten jäänyt huomaamatta? Uskon, että ongelmaan pureuduttiin tarpeeksi ajoissa, siksi lääkityskin puree helposti. Luin eilen tapauksista, joissa tasapainon löytämiseksi lääkityksessä on mennyt useampia kuukausia, jopa reilu vuosi. Mulla meni 1kk siihen että arvot laskivat hyvälle tasolle ja 4kk kontrollissa arvot ovat edelleen samat. En valita.

Olen jotenkin todella paljon "vaatinut" läheisyyttä lapseltani viime päivinä. Pyytänyt halimaan ja eilen halusin mennä hänen kanssaan päiväunille. Pidän paljon sylissä ja pusuttelen pienen otsaa ja poskia. Hän on viimepäivinä toistellut jatkuvasti sanaa "äiti" ja olen ollut asiasta hyvin liikuttunut. Äiti hihkaistaan ilmoille hyvin iloisena ja tunteella <3 Tänäaamuna leivoin hänelle sämpylöitä ja kolmannen sämpylän jälkeen hän mumisi täydellä suullaan, voi suupielestä valuen "äiti, namnam!" Voi Luoja paratkoon kun tuli äidille hyvä mieli!

Pieniä hetkiä, arjen valopilkkuja, niitä saan elää lapseni kanssa!

Kp6

Menkat loppuneet ja tänään otan vimpan clomin. Pian alan tikuttamaan ovista, josko se tulisi aikaisemmin kuin ennen, kun clomitkin otin kp2-6.
Espoo tuli nähtyä ja reissussa rähjäännyttyä. Kuinka makeeta olla kotona! Painoa näytti olevan aamulla 104,6kg joten nyt alkaa taas tiukka linja. Reissussa tuli syötyä mitä sattuu, ihan tietoisesti.

Hu aamulla kilpirauhaskontrolli!

Miehen ja naisen väliset näkemyserot

että mä räjähdin kauppareissulla! miten voi olla niin, että miehet ja naiset ajattelevat niin eri tavalla asioista? oikeasti?!?!?!

mulla on tänään kp31/26 noin suurinpiirtein, jälkimmäinen luku on vaihdellut viime kuukausina. Kysyin mieheltä kauppaan mennessämme, että pitäisikö ostaa prismasta joku halpatesti ja kattoo mitä se näyttää? vastaus oli jotain epämääräistä muminaa.
kaupassa kysyin, ostanko sen, vastaus oli "miks?" "mitä se muuttaa?" siis HÄ?
"mitä se MUUTTAA?" mä en tajunnut koko kysymystä?

siis, että jos mä haluaisin juoda vaikka viiniä tänään, olisin oikeutettu hänen mielestään ostamaan testin ja tekemään sen mutta kun en juo alkoholia, oikeastaan koskaan, varsinkaan viikolla, minun on kuulemma ihan turha tehdä testiä! "kyllähän aika sen näyttää oletko raskaana vai et". mua alkas niin kovaa vituttamaan että en saanut sanaa suustani. autossakin vielä jankkasi ja kyseli, miksi pitäisi testi tehdä? "no vittu vaikka siksi, että saisi tietää onko raskaana". "niin, mutta mitä se muuttaa?"

ARMOA!! EN SITTEN OSTANUT TESTIÄ! *tähän päätä seinää kovaa hakkaava hymiö*

ens kerralla en puhu asiasta mitään, testaan vaan. kumminkin on sitten kiva hällekin, JOS se kaksi viivaa testiin vielä joskus tulis.

Kp29/18-26

Kiertoni on aina seikkaillut miten milloinkin, mutta viimekiertoni oli Teroluteilla 26-päiväinen joten on tämä nyt pidempi..kuuluisko teroilla menkat alkaa yhtäaikaa aina, vai onko samalla ihmisellä paljonkin heittoa niissä?

kp 27 ja yksityisellä käyntini

Kävin aamulla yksityislääkärillä, sillä sovimme Terolutia aloittaessani, että parin kk:n jälkeen treffaamme, ellen ole raskautunut. no, nyt on se kaksi kuuria syöty Teroluteja ja tänään on se päivä, kun vuodon pitäisi alkaa. Viime kierto oli pituudeltaan 26 päivää.
Terolutit ovat sopineet minulle tosi hyvin. Kivut, joita on kuukautisten aikana normaalisti, jäivät pois. Iho on paremmassa kunnossa, naama ei kuki ennen menkkoja eikä niiden aikana. Tuhru, jota tulee aina ennen menkkoja, parin päivän ajan, jäi pois. Aivan loistavaa, en valita.

No, siitä lääkärikäynnistä. Tehtiin normaali sisätutkimus ja ultrattiin munasarjat. Lääkäri sanoi, että ovulaatio on todellakin tapahtunut, oikealla puolella munasarjassa näkyy keltarauhanen. Otti vielä näytteen kohdunkaulan suulta (limaa siis) ja kävi katsomassa sen mikroskoopilla läpi, sanoi että limanäytekin puhuu sen puolesta että ovis todellakin on tapahtunut. Kysyin, onko ovulaatio mahdollisesti Terolutien ansiota, sanoi että hyvin todennäköisesti ei, vaan koska olin kertonut elämäntaparemontistanikin hänelle, hän laittoi ennemmin ovulaation sen piikkiin. Tokihan kun Terolutit tasaavat kiertoa, ovulaatio on sitä kautta mahdollinen. Mutta koska ovikseni tapahtui tässä kierrossa vasta n. kp20, kysyin mitäs sille tehdään, sillä luteaalivaihe jää todella lyhyeksi, kun se kestää vaan n. viikon.
Nyt kokeillaan Clomifenia annostuksella 1 tbl/ päivä mutta kp:t 2-6, tähän asti olen käyttänyt niitä siis kp 4-8 ja 3-7, nyt aikaistetaan entisestään, että saataisiin ovis tulemaan aikaisemmin. Lisäksi, kiertonihan ovat olleet aina aika pitkiä Clomeilla. Lääkäri puheli ensin, että ottaisin kaksi Clomia per päivä, mutta totesi sitten, että koska ovuloin itseksenikin, yksi riittää.

Käynti oli kaikenkaikkiaan todella positiivinen, ja jäi erittäin hyvä maku suuhun siitä, että mun kroppa ovuloi ihan luomustikin! Otamme kuitenkin clomit avuksi ensi kiertoon, sillä ei niistä mitään haittaakaan ole. Lääkäri olisi halunnut että jatkamme luomuna, mahdollisesti vielä yhden Terolut-kuurin ajan - mutta sanoin että haluan lisäapua, jolloin hän sitten noista Clomeista kertoi.
Nyt olen jälleen erittäin toiveikas tämän asian suhteen ja lähinnä siksi, että olen viimeksi käyttänyt Clomifenia syyskuussa viimevuonna, sen jälkeen olen laihtunut reilu 10kg, muuttanut syömistäni, liikkumistani, sekä kilpirauhaslääkitys ollut jatkuvana lokakuusta lähtien. Nyt kun kilppariarvotkin ovat kondiksessa, Who knows what will happen?
Saisinpa vielä tuon miehen positiivisuuden ja toiveikkuuden itseeni, ei olisi pahitteeksi! So long -Maisa-