lauantai 14. marraskuuta 2015
lasaretin kuulumisia
täällä ollaan taas kerran. Tyhjentyminen on lähtenyt hienosti käyntiin ja ollaan miehen kanssa naurettu kuset housuissa kun toi vaan on niin hämärä tuo mun mies. Yksi syy miksi häneen aikanaan ihastuin ja rakastuin, on se, että hän saa mut melkein aina nauramaan ja meidän huumorintajumme kohtaa muutenkin tosi hyvin. Nauraessani sain vuodon alkamaan kunnolla ja miehen lähdettyä syömään, sain raskausmateriaalia aika hyvin ulos. Ihana kun on oma vessa, saa istua vaikka pytyllä koko ajan. Aivan ihanaa hoitoa taas kerran!
perjantai 13. marraskuuta 2015
keskiviikko 11. marraskuuta 2015
Lobotomia, anyone?
mä tarvin lobotomian. Tai joku muu keino, millä saa mut ajattelemaan ei niin mitään. Olen täysin toimintakyvytön. Pelkään, jännitän, en uskalla edes hymyillä. Olen kuvaannollisesti paskat housussa kaiken aikaa. Ruoka ei maistu ja kaikki on kuin ilmaa. Ainoat ajatukseni kohdistuvat vatsaani, onko siellä mitään. Perjantaina, 13.pvä on ultra. Miten sattuikin noin paska päivä. Toisaalta, mieheni on syntynyt perjantai 13. joten hyvä onni jatkukoon.
Isänpäivän iltana oksensin. Oksensin kaiken syömäni ja sain jälleen kerran rajut verenpurkaumat silmieni ympärille. Sen jälkeen en ole oksentanut. Rintoja ei enää arista, eikä hiukset rasvoitu. Eilen illalla alkoivat jälleen menkkajuilinnat ja se johtaa säännölliseen vessapaperin kyttäämiseen.
Alaselkääkin muka kivistää.
Rakas Jumala, anna ultrassa kaiken olla hyvin. Anna tämän raskauden jatkua ja anna meille syntyä pieni, terve, elävä perheenlisä ensi kesänä.
Ei olisi liikaa vaadittu?
Tänään rv 7+0
Isänpäivän iltana oksensin. Oksensin kaiken syömäni ja sain jälleen kerran rajut verenpurkaumat silmieni ympärille. Sen jälkeen en ole oksentanut. Rintoja ei enää arista, eikä hiukset rasvoitu. Eilen illalla alkoivat jälleen menkkajuilinnat ja se johtaa säännölliseen vessapaperin kyttäämiseen.
Alaselkääkin muka kivistää.
Rakas Jumala, anna ultrassa kaiken olla hyvin. Anna tämän raskauden jatkua ja anna meille syntyä pieni, terve, elävä perheenlisä ensi kesänä.
Ei olisi liikaa vaadittu?
Tänään rv 7+0
keskiviikko 4. marraskuuta 2015
ei mulla muuta
http://community.babycenter.com/post/a38699239/heads_up_pregnancy_tests_get_lighter_when_hcg_is_high
Edelliseen postaukseeni viitaten..
Linkin takaa löytyy siis keskustelua siitä, miten mm.Wondfon liuskat tekevät juuri sitä, että kun testaa isommalla hcg-arvolla, testi sekoaa ja mm.lisäämällä vettä aamupissaan, testiin ilmestyy vahvempi testiviiva. Ihan sakeeta ja kyllä, säikäytti minutkin.
ehkäpä nuo Wondfot ovat ihan syystä niin edullisia. Paskahalvauksen aiheuttavat kyllä monelle, siksi minäkin haluan tästä kirjoittaa.
6+0 ja testailua
Mulla oli vielä yksi Wondfon liuska kaapissa ja tein sen tänään. Ei olisi pitänyt, meinasin saada slaagin. Testiviiva oli vaaleampi kuin 3 päivää sitten tehty.
Sain itselleni paniikin. Hyvä ystäväni oli sitä mieltä että testissä on hämärästi väri kerääntynyt kontrolliviivaan? Minun mielestäni kontrolli on ihan ok mutta testiviiva on vaaleampi. Harmikseni ja toisaalta onnekseni testi oli viimeinen sillä kuka täysjärkinen testaa vielä rv 6+0? Toivon että en olisi tuota testiä tehnyt. Olen tässä miettinyt omaa oireettomuuttani, jota ei miehen mielestä edes ole. Eilenhän (?) juuri listasin oireitani.
No. Aikani panikoin ja dippasin samaan pissaan vielä PC ovisliuskan ja Apteekin raskaustestin. Ovistestissä tuli välittömästi kirkas punaisempi viiva (viimeksi ei näin selkeä ero ollut) ja Apteekin testissä testiviiva oli tummempi kuin viimeksi.
Mietin miksi tämä "paskatesti" näytti näin, tähän saakka kumminkin tummunut koko ajan ja nyt yhtäkkiä vaaleampi.
Eräällä palstalla sain vastauksia, että jotkut testit saattavat seota kun hcg on tarpeeksi korkea. Että viiva lähtisi vaalenemaan tai ettei ainakaan tummu enää tietyn pisteen jälkeen. Teoriaa tuki pieni googlettelu ja kävi ilmi että nimenomaan Wondfo sekoili ja näytti vaaleampaa testiviivaa, kun testin teki konsentroituneesta aamupissasta ja pöiväpissasta tehtynä oli taas vahvempaa viivaa. Vituttaa niin kun tein tuon testin ja se oli tietenkin vimppa, etten saa enää päivällä dippailtua.
pääasia kuitenkin on se että Apteekin oma näytti tummempaa ja samoin ovistesti.
pitäiskö nyt vaan lopettaa testailut ja stressailut ja odottaa sitä ultraa, johon on muuten ihan törkeesti vielä aikaa..
mitä kokemuksia teillä lukijoilla on testeistä, varsinkin noista halpaliuskoista, onko teillä käynyt samoin?
Sain itselleni paniikin. Hyvä ystäväni oli sitä mieltä että testissä on hämärästi väri kerääntynyt kontrolliviivaan? Minun mielestäni kontrolli on ihan ok mutta testiviiva on vaaleampi. Harmikseni ja toisaalta onnekseni testi oli viimeinen sillä kuka täysjärkinen testaa vielä rv 6+0? Toivon että en olisi tuota testiä tehnyt. Olen tässä miettinyt omaa oireettomuuttani, jota ei miehen mielestä edes ole. Eilenhän (?) juuri listasin oireitani.
No. Aikani panikoin ja dippasin samaan pissaan vielä PC ovisliuskan ja Apteekin raskaustestin. Ovistestissä tuli välittömästi kirkas punaisempi viiva (viimeksi ei näin selkeä ero ollut) ja Apteekin testissä testiviiva oli tummempi kuin viimeksi.
Mietin miksi tämä "paskatesti" näytti näin, tähän saakka kumminkin tummunut koko ajan ja nyt yhtäkkiä vaaleampi.
Eräällä palstalla sain vastauksia, että jotkut testit saattavat seota kun hcg on tarpeeksi korkea. Että viiva lähtisi vaalenemaan tai ettei ainakaan tummu enää tietyn pisteen jälkeen. Teoriaa tuki pieni googlettelu ja kävi ilmi että nimenomaan Wondfo sekoili ja näytti vaaleampaa testiviivaa, kun testin teki konsentroituneesta aamupissasta ja pöiväpissasta tehtynä oli taas vahvempaa viivaa. Vituttaa niin kun tein tuon testin ja se oli tietenkin vimppa, etten saa enää päivällä dippailtua.
pääasia kuitenkin on se että Apteekin oma näytti tummempaa ja samoin ovistesti.
pitäiskö nyt vaan lopettaa testailut ja stressailut ja odottaa sitä ultraa, johon on muuten ihan törkeesti vielä aikaa..
mitä kokemuksia teillä lukijoilla on testeistä, varsinkin noista halpaliuskoista, onko teillä käynyt samoin?
tiistai 3. marraskuuta 2015
Rv 5+6
ajattelin kirjoitella vähän oireista, joita mulla on. Niinkuin esikoisestakin, jota aloin odottamaan syksyllä (niinkuin tätäkin), eräs oire on syväjää. Olen niin kohmeessa, että mikään ei auta. Nytkin on villapeitto päällä ja saan ihan kamalia viluväristyksiä. Öisin hikoilen tyyny märkänä ja nukun muutenkin levottomasti. Olen rättipoikki väsynyt lasta nukkumaan laittaessa ja nukahdan noin pari h aikaisemmin yöunille, kuin aikaisemmin. Herään melkein poikkeuksetta yöllä kolmelta siihen, että olen hikinen.
Alavatsaa juilii tasaisen epätasaisesti ja joskus aivastaminen sattuu muniksien paikkeille. Housut kiristävät ja tuntuu, että äitiyshousut saa kaivaa pian esille tuon alavatsan turvotuksen vuoksi.
Vatsakipua on toisinaan, niinkuin tänä aamuna. Meni sitten lepäilemällä ohi.
Makeanhimo on koko ajan ja ummetustakin on.
Hiukset rasvoittuvat supernopeasti, pesen joka ilta hiukseni ja ne ovat puoliltapäivin jo ihan rasvaiset.
Rinnat (nännit) ovat kosketusarat ja mahassa murisee. Mies sanoi eilen illalla, että vatsastani kuuluu halloween-ääniä, ujellusta ja vinkunaa.
Ulostaminen on ollut hankalaa ja eilen tulikin vessareissulla verta peräpeilistä.
Olen aika räjähdysherkkä toisinaan ja välillä taas olo ihan normaali.
Musta tuntuu, että mun olotila ei poikkea normaalista, mutta onhan tässä näitä oireita, kun oikein kirjaamaan alkaa.
Huomenna 6+0 ja vielä on aikaa varhaisultraan..miten ikinä selviän melkein 2 viikkoa vielä?
Alavatsaa juilii tasaisen epätasaisesti ja joskus aivastaminen sattuu muniksien paikkeille. Housut kiristävät ja tuntuu, että äitiyshousut saa kaivaa pian esille tuon alavatsan turvotuksen vuoksi.
Vatsakipua on toisinaan, niinkuin tänä aamuna. Meni sitten lepäilemällä ohi.
Makeanhimo on koko ajan ja ummetustakin on.
Hiukset rasvoittuvat supernopeasti, pesen joka ilta hiukseni ja ne ovat puoliltapäivin jo ihan rasvaiset.
Rinnat (nännit) ovat kosketusarat ja mahassa murisee. Mies sanoi eilen illalla, että vatsastani kuuluu halloween-ääniä, ujellusta ja vinkunaa.
Ulostaminen on ollut hankalaa ja eilen tulikin vessareissulla verta peräpeilistä.
Olen aika räjähdysherkkä toisinaan ja välillä taas olo ihan normaali.
Musta tuntuu, että mun olotila ei poikkea normaalista, mutta onhan tässä näitä oireita, kun oikein kirjaamaan alkaa.
Huomenna 6+0 ja vielä on aikaa varhaisultraan..miten ikinä selviän melkein 2 viikkoa vielä?
maanantai 2. marraskuuta 2015
"ei me voida kaikkia maailman lapsia pelastaa"
Otsikossa kiteytyy tämän hetken toivottomuus. Itku, suru, katkeruus.
Soitin äsken miehelleni ja sain kuulla otsikon sanat.
En voi käsittää miten epäreilu maailma on. Miten toiset haluavat lasta niin kovasti, että antaisivat mitä vain saadakseen edes yhden, miten toisilla on oikeus päättää, kuka saa elää ja kuka ei.
Sain äsken kuulla yhdeltä tuttavaltani, että hän on raskaana. Taas kerran. Kolmannelle miehelle. Hänellä on ennestään kaksi lasta, kahden eri miehen kanssa. Nuorempi lapsi on vasta täyttänyt vuoden.
Hän valitsi kaikista maailman ihmisistä minut, jolle hän kertoi asiasta, oman puolisonsa lisäksi. Minulle, ketä ei edes tunne kunnolla.
Hän kertoi, miten hänen itsensä mielestä abortti on murha, myös silloin, kun keskeytys tehdään ihan alussa. (hän on nyt samalla raskausviikolla kuin minäkin!)
Abortti tehdään harkiten ja siinä viedään toiselta mahdollisuus elämään, joten hän luokittelee sen murhaksi.
KUITENKIN, koska tämä mies ei halua ko. lasta, perusteluna se, että hänellä on koulu kesken- nainen on valmis aborttiin.
Jo torstaina olisi aikoja abortin tekoon. "kyllä mun on pakko hoitaa se pois".
En saanut pidettyä suutani kiinni. Kerroin olevani myöskin raskaana, hän kun alkoi polttamaan tupakkaa siinä vieressäni. (!!)
Kerroin, että ollaan samalla raskausviikolla ja että meidän lasta on tehty ihan tekemällä ja mikroskooppien alla, että viimeinkin onnistuimme ja olemme tässä pisteessä.
Hän onnitteli ja huomasin, että hän mietti asiaa.
Kun lähdimme eri teille, kyynelpadot aukesivat. En voi käsittää tätä elämän epäreiluutta! Toisella on kohdussa täysin samanikäinen alkio kuin minulla ja se hoidetaan pois! Mitä helvettiä!
Lapsi ei ollut suunniteltu, on kuulemma tullut pillereiden läpi.
En tiedä, miten pystyn enää ikinä katsomaan tuota ihmistä.
Jos hän päättääkin pitää lapsen ja mulla menisi taas kesken, joudun ehkä laittamaan häneen välit poikki. Lähellä on nytkin.
Soitin äsken miehelleni ja sain kuulla otsikon sanat.
En voi käsittää miten epäreilu maailma on. Miten toiset haluavat lasta niin kovasti, että antaisivat mitä vain saadakseen edes yhden, miten toisilla on oikeus päättää, kuka saa elää ja kuka ei.
Sain äsken kuulla yhdeltä tuttavaltani, että hän on raskaana. Taas kerran. Kolmannelle miehelle. Hänellä on ennestään kaksi lasta, kahden eri miehen kanssa. Nuorempi lapsi on vasta täyttänyt vuoden.
Hän valitsi kaikista maailman ihmisistä minut, jolle hän kertoi asiasta, oman puolisonsa lisäksi. Minulle, ketä ei edes tunne kunnolla.
Hän kertoi, miten hänen itsensä mielestä abortti on murha, myös silloin, kun keskeytys tehdään ihan alussa. (hän on nyt samalla raskausviikolla kuin minäkin!)
Abortti tehdään harkiten ja siinä viedään toiselta mahdollisuus elämään, joten hän luokittelee sen murhaksi.
KUITENKIN, koska tämä mies ei halua ko. lasta, perusteluna se, että hänellä on koulu kesken- nainen on valmis aborttiin.
Jo torstaina olisi aikoja abortin tekoon. "kyllä mun on pakko hoitaa se pois".
En saanut pidettyä suutani kiinni. Kerroin olevani myöskin raskaana, hän kun alkoi polttamaan tupakkaa siinä vieressäni. (!!)
Kerroin, että ollaan samalla raskausviikolla ja että meidän lasta on tehty ihan tekemällä ja mikroskooppien alla, että viimeinkin onnistuimme ja olemme tässä pisteessä.
Hän onnitteli ja huomasin, että hän mietti asiaa.
Kun lähdimme eri teille, kyynelpadot aukesivat. En voi käsittää tätä elämän epäreiluutta! Toisella on kohdussa täysin samanikäinen alkio kuin minulla ja se hoidetaan pois! Mitä helvettiä!
Lapsi ei ollut suunniteltu, on kuulemma tullut pillereiden läpi.
En tiedä, miten pystyn enää ikinä katsomaan tuota ihmistä.
Jos hän päättääkin pitää lapsen ja mulla menisi taas kesken, joudun ehkä laittamaan häneen välit poikki. Lähellä on nytkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)