sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Pelokkain mielin etelänlomalle

Ajattelin purkaa tuntojani nyt tänne.. kun en oikein tiedä itsekään mitä ajatella.

Mulla oli se jälkitarkastus viikolla. Kaikki ihan ok, paino tippunut keskenmenosta 7 kiloa ja munasarjat oikein hyvännäköiset, paljon follikkeleita, ei näytä ikä painavan. Kohdussa näkyi jokin pieni rakkula, pyöreä ja arvoituksellinen. Lääkäri sanoi, että joskus lähestyvät kuukautiset saattavat näkyä ultrassa sellaisena rakkulana, joskus se on verisuoni joka näkyy ja joskus ihan raskauden alkuvaiheessa saattaa näkyä tuollainen rakkula. No, menkat ne eivät voi olla, sillä tuolloin ultratessa oli vasta kp 15 ja ovis oli juuri ollut (se nähtiin myös ultrassa) ja raskaus se ei voinut olla, sillä ovis oli juuri ollut. Eli se on verisuoni minun tapauksessani. Thats it.

Sitten toinen asia. Se pelottava asia.
Olen muutaman viikon tuntenut rinnoissani outoja tuntemuksia. Viikko sitten oli vielä sellaista jännää, ikäänkuin jumitusta ja sitten silloin jälkitarkastuksessa pyysin lääkäriä tarkastamaan rinnat samalla, juurikin näiden outojen kipujen vuoksi. Kipua on kainalossa, enemmän oikeassa kuin vasemmassa. Rinnan syrjää särkee ja välillä nännin ympäriltä jomottaa.
Nyt kipu on siirtynyt enemmän ikäänkuin kainalosta enemmän taaksepäin ja rinnan syrjää jomottaa edelleen.
Lääkärin tarkastaessa rinnat ja kainalot, hän ei löytänyt mitään erityistä. Kun kerroin, missä kipu on voimakkainta, hän sanoi että siinä kohtaa on imusolmukkeet (!!!!!) ja kun näytin rinnan aristavan alueen, siinä on kuulemma rintarauhaset.
Hän ilmeisesti näki ilmeestäni, että olen erittäin huolestunut ja hän sanoi, että rintasyöpä on kivuton. Silloin löytyy vaan patti, eikä ole kipua. Ja minulta ei pattia löytynyt.
Antoi lähetteen mammografiaan ja ultraan, varmuudeksi, että saan hieman Kelalta noista tutkimuksista. Mammografiaan voi mennä menkkojen jälkeen, joten sitä en saa ennen lomaa hoidettua.
Kipu on taas hieman muuttanut muotoaan ja eilen illalla makoilin piikkimatolla ja oikein painoin kipeitä kohtia matolla, sekä hieroin kainalon ja rinnan välistä aluetta sellaisella minihierojalla.
Tänään kun olen pakkaillut reissua varten, en ole oikeastaan edes kiinnittänyt kipuun huomiota, mutta nyt se taas alkoi vaivaamaan. Tietenkin kun on ilta.

Mä en tiedä, mitä mä tekisin. Meillä on lähtö tiistai-aamuna ysin maissa etelän lomalle ja mua ahdistaa.
Ahdistaa siksi, kun en tiedä mitä tämä kipu on. Kipu joka on enimmäkseen paikallista, mutta säteilee myös vasemmalle puolelle hyvin voimakkaasti.
Venytys ei auta, hieronta auttaa vähän. Onneksi en ole öitä valvonut tämän takia, ei ole vaikeuttanut nukkumista.
En vaan nauti lomastani yhtään, jos en saa tähän selvyyttä.
Gynehän nyt osaa tutkia rinnat ja kainalot juuri niinkuin pitääkin, mutta jos esim röntgen paljastaisi asiasta enemmän?
Soitanko huomenaamulla lääkärille ja koitan saada ajan? Toivon enemmän kuin mitään, että kyse olisi esim jostain tulehduksesta, tai jostain ärsytyksestä, en tosin ole salillakaan ollut nyt viikkoon kun vuokrasin korttini eteenpäin joulukuuksi.

Jos käyn lääkärissä, saan varmuuden asiaan ja saan ehkä lääkitystä vaivaan. Toisaalta, jos käyn lääkärissä ja saan tiedon, että kyse on jostain vakavammasta, koko lomani on pilalla.
Toisaalta, jos en käy lääkärissä, mietin asiaa koko kaksi viikkoa, mitä olemme lomalla.
MITÄ MÄ TEEN?

torstai 21. marraskuuta 2013

Asioita minusta!

"Varastin" Mammapelusan  blogista listan, johon haluan itsekin vastata :)

10 asiaa,joita haluaisin tehdä ennen kuolemaani:

1. Saada toisen lapsen
2. Matkustaa uudelleen Australiaan ja olla siellä vähintään kuukauden (Byron Bay,I miss you!)
3. Uida delfiinin kanssa!
4. Matkustaa Saudi-Arabiaan
5. Elää terveenä
6. Elää onnellisena
7. Elää ökyrikkaana edes yksi päivä
8. Saada lapsenlapsia
9. Nähdä lasteni menestyvän elämässä
10. Kokeilla syvänmerensukellusta

9 asiaa itsestäni:

1. Aika kiltti
2. Lapsirakas
3. Ajattelen usein, mitä muut minusta ajattelevat
4. Pitkä, punainen ja kihara tukka
5. Voimakas (fyysisesti)
6. Tunteellinen
7. Ihan ok tyytyväinen elämääni
8. Stressaan helposti
9. Nukun liian vähän


8 tapaa valloittaa sydämeni:

1. Elämänilo
2. Ahkeruus
3. Syvälle silmiin porautuva katse
4. Nallekarhumaisuus
5. Hellyys
6. Monta pientä pakettia,ennemmin kuin yksi iso
7. Lapsirakkaus
8. Hoivavietti

7 asiaa,joista usein narisen:


1. Väsy
2. Kun kroppa on jumissa
3. Kun toista lasta ei kuulu
4. Lapsen uhmaikä!
5. Kompostilla käyminen
6. Ihmisten piittaamattomuus
7. Kylmä

6 julkkista,jotka ovat mielestäni söpöjä:

1. Ilkka Villi
2. Matti Ristinen
3.Samuli Edelmann
4.Esko Eerikäinen (kyllä, mikä ei kuulu joukkoon?)
5.Teemu Palosaari
6. -

5 asiaa, mitä en koskaan haluaisi tehdä:

1. Joutua onnettomuuteen
2. Joutua olemaan lentokoneessa, jossa on vikaa
3. Kokea avioeroa

4. Sammakkoa en halua enää ikinä syödä
5. Kokea keskenmenoa/kohdun ulkoista/kohtukuolemaa/lapsen sairautta

4 asiaa, joita olen ostanut viimeisen kuukauden aikana: 

1. Uimapuku
2. Ruokaa
3. Muumimukeja
4. Etelänmatka

3 asiaa, jotka saavat minut nauramaan:

1. Oma lapseni, jolla on uskomaton huumorintaju
2. Oma mieheni, jolla on uskomaton huumorintaju
3. Osaan nauraa myös itselleni

2 asiaa, joita et tiennyt minusta:
1. luen Raamattua silloin tällöin (vaikka en ole sen kummemmin uskovainen)
2. en ole ikinä, koskaan, missään tilanteessa ajatellut, että kumpa voisimme palata aikaan ennen lapsemme syntymää. Minä ajattelen usein, että miksi emme mieheni kanssa tavanneet aikaisemmin, meillä olisi todennäköisesti jo useampi lapsi.



1 vanha suosikkibiisi:


Roxette: Queen of rain

Hyvää yötä kaikille tasapuolisesti! :)
ps. jälkitarkastus huomenissa!






perjantai 8. marraskuuta 2013

kp 1

Eilen illalla tunsin alaselässä tuttua juilimista ja aavistelin, että menkat ovat alkamassa. Muutama tunti myöhemmin vessassa käydessäni huomasin, että näin on ilokseni tapahtumassa. 
Eilen vuoto oli vielä hyvin niukkaa, joten tämä päivä on nyt sitten kiertopäivä nro 1. 
Fiilis on mahtava, joskin kivut ovat aikasta lailla samanlaisia kuin tyhjennysvuotoa aloitellessa ja mieli oli sen takia aamulla surullinen- muistui liian hyvin mieleen reilun kuukauden takaiset tapahtumat. 

Nyt on tunne, että tämä kamala kokemus on closattu, saatu päätepisteeseen. Paha mieli nousee edelleen tämän tuosta mutta on kiva huomata, että kroppakin toimii. 
Vuodon alkamiseen meni juurikin se 6 viikkoa, mitä joka paperissa ja lippulappusessa, mitä sairaalasta sain, toitotetaan. 
Vielä en ole ottanut särkylääkettä, mutta aion turvautua siihen taatusti vielä tämän päivän kuluessa. 

Esikoinen on nukkunut viimeaikoina todella huonosti öisin. Siis ihan tajuttoman huonosti. 
Illalla nukkumaan meneminen on työn ja tuskan takana, eilen illalla siihen meni "vaan" 2,5h. 
Sitten kun viimeinkin nukahti, joskus klo 24.00 pintaan, ei malttanut kauaa nukkua, vaan huuteli jo kuuden jälkeen sängyssään. 
Mies haki hänet meidän sänkyymme ja hän oli kovin levoton. Pyöri, potki, ähisi ja puhisi. 
Sitten ylös noustuamme huomasimme, että sänkymme oli pissassa. Vaippa oli falskannut. 
Ei muutakuin lakanapyykille. Onneksi on kuivausrumpu, ei tuommoisia patjansuojuksia jne. saisi kuivaksi tuolla kosteassa ilmassa. 

Nyt juuri laitoin hänet päiväunille ja siinä ei ole mitään ongelmaa. Usein päivisin kertoo itse, että on hyvin väsynyt ja haluaa nukkumaan. Olispa sama juttu illalla! 
Iltaisin olisi kuitenkin kiva edes joskus viettää miehen kanssa vähän aikaa sohvalla telkkaria katsellen, mutta kun ei niin ei. 
Sitten kun lapsi nukahtaa, kello on jo niin paljon, että kaadun itsekin sänkyyn. 

Painonpudotusprojektini, joka alkoi kaksi viikkoa sitten perjantaina, on hyvällä mallilla. 
25.10. - 8.11. (15 päivää) - 4,3kg ja lääkkeellisestä tyhjennyksestä alkaen on mennyt 4,8kg
itselläni tehoaa kaikkista parhaiten vhh ja tiukka linja. 
Liikuntaa en ole sen kummemmin lisäillyt, vaan liikkunut niinkuin tähänkin asti eli muutaman kerran viikossa (spinningiä/salia) ja sitten arkiliikunnat. 

Jahas, jälkikasvu nukahti, joten minäpä menen katsomaan Walking Deadia :)

Mukavaa viikonloppua!