maanantai 24. kesäkuuta 2013

:)

:) kp 15 ja digiin pärähti naama :) sen verran on tullut omaa kroppaa tutkiskeltua viimeisen kohta kahden vuoden aikana että tietäis jo melkein ilman testejäkin, koska on otollinen aika peittojen heiluttelulle.
Tänään ja huomenna pitäis ukon jaksaa, vaikka tietenkin just nyt taas on ihan kauhean paljon kaikkea akuuttia hommaa...

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

kp 14 ja ei hymyn häivää

Kp 14 ja digitesti ei hymyile. Limat on, halut on ja alavatsan paine on mutta testissä pälyilee tyhjä pallo.  Olimme äsken syömässä ja join siellä aika paljon, olisikohan pissa laimentunut eikä siksi hymyile.
Teen uuden huomenna, tänään en enää testiä tuhlaa. talletuksia on ainakin tehty :)


tiistai 11. kesäkuuta 2013

kp 2 ja uusi tuplaclomikierto

Niinhän siinä kävi jälleen kerran, että vuoto alkoi. Kierto ei venynyt, kaikista ennakkoluuloista huolimatta, vaan alkoi suht ajallaan vaikka Lugesteronitkin olivat käytössä. 30 päivää oli siis tuplaclomikierron pituus kun yhdellä clomilla se on venynyt säntillisesti siihen 32-33päivään. Nytkin, jos olisin malttanut olla testaamatta, minun ei olisi edes tarvinnut testata sillä vuoto alkoi aikaisemmin. Kivut ovat massiivisia ja vuodon määrä vielä massiivisempi. Otin kuukupin käyttöön, se on ollut mulla kaapissa jemmassa vuosia mutta vähemmälle käytölle se on jäänyt. Jotenkin tuntuu, että kun vuoto on niin runsasta, alapää hautoo koko ajan.

En kyllä käsitä, miten myös Pregcheck antoi liuskaan haamua? Oliko jälleen kemiallinen vai onko nekin testit nykyään sellaisia, että näyttävät viivanpaikkaa tai hailukkaa haamua. RFSU on ainakin boikotissa tästä lähtien.
Tänään nappasin ekat tuplaclomit ja tämä clomikierto onkin tällä haavaa viimeinen, ainakin tästä purkista. Heinäkuun eka päivä menen toiselle lääkärille ja katsotaan mitä hällä on sanottavana. Ko.lääkäri on lapsettomuushoitoihin erikoistunut, NAISlääkäri- saa nähdä osaanko enää naislääkärin kanssa asioidakaan ;)

Kevennyskuuri on jälleen menossa, toista päivää nyt. Äsken grillasin kanafileitä, maustettuna Tandooritahnalla, kyytipojaksi keitettyä kukkakaalta ja lanttua sekä hieman voisulaa. Lautaselle pääsivät myös harvinainen herkkuni, mung-pavun idut. Ajattelin, että olen jälleen kerran armollinen itselleni, enkä ole liian tiukka. Jos tekee mahdottomasti mieli jotain hyvää, suon itselleni pienen hyvän hetken. Mutta en liikaa, sillä se lähtee taas käsistä.

Mitäs (ilmeisesti ainoalle) lukijalleni kuuluu? Testasitko lauantaina vai alkoiko vuoto?

torstai 6. kesäkuuta 2013

Älä edes yritä

Älä edes yritä kertoa minulle, että ihmeitä tapahtuu. Minä en enää usko. Uskoani on koeteltu niin monesti, niin kovalla kädellä ja silloin, kun murusia suurimman toiveen toteutumisesta on annettu, on ne otettu samantien pois. 

Älä edes yritä sanoa minulle, "älä stressaa, stressaaminen ei auta mitään ja voi pahimmassa tapauksessa jopa entisestään vaikeuttaa hedelmöittymistä." Voin kertoa sinulle, että kaikkeni olen tehnyt ollakseni stressaamatta. Älä edes yritä kertoa minulle, että yritä kovemmin. 

Älä edes yritä kysyä minulta, äläkä mieheltäni, "koskas teille toinen lapsi, eikö lapsenne tarvitsisi jo sisaruksen?" Tekisi mieli läpsäistä sinua avokämmenellä, kun joka kerta tavatessamme kysyt sitä. 

Älä edes yritä vakuuttaa minulle, että "kaikki aikanaan". Et voi tajuta, miten vihaan tuota lausetta. 

Älä sano minulle, "ole armollinen itsellesi, onhan sinulla jo yksi onnistunut synnytys takana". Olen monesti itkenyt iltaisin armotonta kaipuun tunnetta, joka valtaa lapseni mentyä nukkumaan, sylini kaipaa toista lasta, sillä se tietää, miltä tuntuu omaa lasta pidellä ja rakastaa. 

Älä edes yritä lohduttaa minua kertomalla, miten "matti ja maijakin saivat lapsen kun oli sen aika, he yrittivät sentään 15 vuotta", minua ei kiinnosta. Voitko uskoa, että oma sekundäärinen lapsettomuuteni ja siitä aiheutuva kärsimys, on minulle ihan tarpeeksi. Minua ei kiinnosta, minä kyllä tiedän, että ihmeet tapahtuvat muille. Siitä ei tarvitse minua erikseen muistuttaa.

teksti on omani, ethän kopioi.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Kissan viikset, sanon minä.

dpo 12 ja nega testattu. käytössä edelleen Pregcheckin liuskat, niihin luotan kuin kiveen. En ole niihin koskaan saanut viivanpaikkoja, enkä vääriä positiivisia. Nega on aina nega, ihan kiiltävän valkoinen nega. Raskaustesti minun makuuni.
Tänään jostain kumman syystä tutkin testiä erityisen kauan. Nega, ajattelin aamulla ja heitin testin kaappiin. ihan sama. otti päähän.
Päivällä testin kuivettua kunnolla, aloin tutkimaan sitä uudelleen. Hetkinen. Näenkö jotain? Enkö näe? Onko meillä suurennuslasia? Ei ole. Menen ulos päivänvaloon katsomaan. Ei, ehkä silmäni valehtelevat. Mitään selkeää viivaa en näe. Miksi sitten mietin, onko testissä muutakin kuin kontrolliviiva. No, se tunne.
Miten saisin mahdollisesti ilmestyneen haamun näkyviin. HAA! Meillä on kirkasvalolamppu! Testin kanssa lampun eteen kykkimään ja kyllä, näen tietystä kulmasta poikkiviivan. Sitä ei näy normaalivalaistuksessa, eikä siitä saa kuvaa. mutta minä näen sen. Ajattelen, että ehkä kun näen kontrolliviivan, se siirtyy verkkokalvoilta siihen valkoiseen kohtaan, missä viivan pitäisi olla. Peitän kontrolliviivan valkoisella paperilla ja näen sen erittäin hailun hailun hailun viivan sittenkin. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt tuollaista Pregcheckissä. 
Annan jälleen kerran itselleni turhaa toivoa ja sitten tullaan korkealta ja K.O.V.A.A.
Hakkaan päätäni seinään ja kidun. Liian monta päivää vielä siihen, että tiedän, alkavatko kuukautiset vai saanko iloita.
Tämä on hanurista.

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Superärsytys

Nyt ärsyttää ja kovaa. Enkä oikein edes tiedä, että pitäisikö.
Olen puhunut oireettomuudesta, mikään ei viittaa siihen, että olisin raskaana. Eilen tosin podin pahaa oloa ja yrjö yllätti kahteen otteeseen. En tosin tiedä, mistä johtui. Oli painon tunnetta vatsalla ja lapselle tekemäni keiton lemu oli jotenkin niin oksettava.
Eilen tosiaan tuhlasin päiväpissalla apteekin oman raskaustestin ja ihan kirkas nega kuten kuvitella saattaa. Pissa oli ollut rakossa hyvin pienen hetken.
Tänäaamuna tein PC-liuskan aamupissasta ja toisesta aamupissasta Alicen liuskan, kummatkin kirkkaita negoja. Masistaa ihan helvetisti, vaikka viikon päästä mulla olis oikeasti vasta järkeä testata. Mulla on HCG noussut aina tosi hitaasti, myös esikkoa odottaessani ja ensi tiistai on vasta kp32 eli päivä, jonka jälkeen voisi menkkoja odotella. Tuntuu niin typerältä ja surulliselta, enkä mä nyt normaalisti edes testaisi näin aikaisin, mutta...sitä on niin tohkeissaan, eikä päässä ole muuta ajatusta kuin sisarus lapselle.
Kun saisi päänsä jollekin OFF-moodille aina oviksen ja testailun väliselle ajalle...

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Kp 23 dpo 9

Ajattelin muutaman sanasen tulla kertomaan oloistani, tai oikeastaan niiden puutteesta. Mikään ei oikeastaan viittaa siihen, että olisin raskaana, eikä siihenkään, että kuukautiset olisivat lähestymässä. Lugeja olen laittanut aamuin illoin, alkaen kp 17 illalla. Lugeista ei ole tullut mitään sivuoireita, eivätkä ne mitenkään erityisesti sottaa. Muutamat ihmiset varoittelivat, että sitä Lugetatinaa on sitten joka puolella, mutta ei mulla vaan ole :D
Eilen illalla iiiihan pienen hetken sattui mahaan ja nukkumaan käydessä rintoja aristi hieman, mutta nekin ovat menneet ohi.
Aamu-ja iltalämpöjä olen testaillut, ovat kokoajan 37,3-37,7 välillä.
Vessassa ravaan päivisin jatkuvasti, onneksi yöllä ei tarvitse. Toki juonkin paljon päivisin, kun onniin kuuma ja Lugetkin kuulemma lisäävät virtsaneritystä (?).
Pitäisi jostain hankkia muutama testi, ehkä turvaudun jälleen Pregcheckiin, se kun eiole virheellistä tulosta antanut koskaan. :)
Voi kun mä niin toivon, että nyt olisi onni myöden!