perjantai 29. elokuuta 2014

seurantaultra kp 11

oli jälleen letrozol ultra. Ihan paska limis, ihan paskat follit. Vasemmalla joku yritti kasvaa, en muista edes kokoa, ei kiinnostanut. Pieni paska siellä kyti munasarjassa, paskassa munasarjassa. Maanantaina uusi ultra ja jos tuo pieni paska ei ole kasvanut, aloitan Primolutit ja odotellaan uutta kiertoa. Jos on kasvanut tarpeeksi, niin sama paska Pregnylillä leikkiminen alkaa taas.
Laitetaan lähete myös julkiselle, kun siitähän on nyt vuosi kun tämä paska kroppa soi edellisen paskan raskauden.


Elämä. On.Paskaa.

perjantai 22. elokuuta 2014

20 tuntia BANG BANG BANG

20 tuntia on aika pitkä aika. Tai no riippuu asiasta. Jos odotat sokerirasitukseen menoa, tuo aika on tuskallisen pitkä. Jos saat viettää 20 tuntia rakkaasi kanssa kahdestaan, aika on todella lyhyt.
Mutta. Minun viimeiset 20 tuntia ovat sisältäneet seuraavaa.
1. Facebookissa havaittua: ULTRAKUVA! Serkkuni saa vauvan. On omasta mielestään niin turvallisilla vesillä, että voi kuvan kera julkaista ilouutiset. viikkoja vajaa 13.
2. Facebookissa havaittua: AAH, tuokin on jo viikolla 34. Raskaus ei ollut toivottu. Kivat sulle. Muistat kuitenkin tasaisin väliajoin hehkuttaa sitä, millä viikolla olet. Ja vaikka olen blokannut sinut, jostain käsittämättömästä syytä nämä sinun viikkopäivityksesi räjähtävät silmilleni. Kiinnostaa niin kuin_kiviäkin.
3. Keskenmenon kanssani yhtä aikaa kokenut nainen sai lapsen eilen. Siitä on tietenkin pitänyt laittaa Facebookiin KUVA ja lässynlässyn kuinka ihanaa on.

Ykköselle sellaisia terveisiä, että missään vaiheessa raskautta ei ole niin turvallisilla vesillä, että voi puhua KUN meille tulee vauva.
Kakkoselle ei ole mitään sanottavaa.
Kolmoselle suon onnen, kipeiden kokemusten jälkeen. Mutta hehkutusta en jaksa.

Olin kuitenkin kaikenkaikkiaan yllättynyt, miten vähällä negatiivisuudella nämä kolme uutista käsittelin. Serkun uutisesta selvisin kun laitoin tyypin estoon. Kakkonen on ollut estossa jo monta kuukautta. Kolmonen meni samoin estoon. En jaksa nähdä vauvannaamaa newsfeedissäni.

Kuva täältä

Josko pitäisi taas fb-taukoa.

maanantai 18. elokuuta 2014

Onnellisesti raskaana

Älkää nyt kumminkaan luulko, että minä olisin. Tai no, olin viimevuonna tähän aikaan. Plussasin 8.8 ja näihin aikoihin olin hyvin onnellinen ja orastava pahoinvointi nosti päätään. Olin onnellinen siitä sairaan huonosta olosta, mikä häivähti kropassani.
Olin onnellisen tietämätön siitä tuskasta ja paskasta mikä seuraisi seuraavan kalenterikuukauden lopulla. Vaikka koko aika mietin, että kaikki ei ole kohdallaan, halusin salaa uskoa muuta. Vaikka pahoinvointi käväisi hetkellisesti haittaamassa elämääni, silloinkin aavistin, ettei tämä mene niin kuin elokuvissa. Sen vain tietää.

Senkin tiesin, kun keskenmenon olin kärsinyt, että minä EN TODELLAKAAN kuulu niihin onnellisiin, jotka raskautuisivat heti. En todellakaan!

Lääkäri keskussairaalassa saa myös haistaa pitkän paskan, hän sanoi minulle suuren suruni keskellä, että kaikki apu tullaan antamaan, jos apua tarvitaan. "mutta sinä raskaudut, sillä sinä raskauduit nytkin!" Ai saatana, ihanko totta?!

Ei ole apua näkynyt. Kun ensimmäisen kerran olin yhteydessä keskussairaalaan tämän asian tiimoilta jälkitarkastuksessa, hän toitotti minulle, "kun meillä on niin paljon asiakkaita ja sinä olet kumminkin juuri ollut raskaana, että sinä et kuulu nyt näiden ilmaishoitojen piiriin".
Eipä siinä, että tuolle laihdutuksesta paasaavalle suomea puhumattomalle lääkärille kaipaisinkaan takaisin. Nykyinen hoitosuhteeni on hyvä, on sentään lääkäri, joka ei nassuta laihduttamisesta, vaan ymmärtää sen, että jokakuukautinen pettyminen omaan kroppaan ei hirveästi edesauta kropan ruoskimista, päinvastoin.

Tänään on kp 27 ja maha on sekaisin kuin Haminan kaupunki. Olen kärsinyt menkkakivuista jo monta päivää, ainoa ero on, ettei valkovuotoa ole havaittavissa ollenkaan. Normaalisi ennen menkkojen alkua housut ovat inhan kosteat jo viikko ennen menkkoja.

Nyt vaan odotellaan vuotoa ja sitten TAAS otetaan Letrozolit ja TAAS varataan aikaa seurantaultraan ja TAAS petytään.
Kuinka kauan noita Letroja ylipäänsä syödään, ennen kuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen? Ja mikä se seuraava vaihe on?

perjantai 8. elokuuta 2014

sanoja

Loma. Perhe. Huolettomuus. Vapautuneisuus. Ilo. Kylpylä. Ruoka. Rakkaus. Sade.

Ovulaatiotestit haistakoon pitkät. Ensikierrossa Letrozol.

Mutta nyt olen onnellinen. Juuri nyt.