Mutta. Minun viimeiset 20 tuntia ovat sisältäneet seuraavaa.
1. Facebookissa havaittua: ULTRAKUVA! Serkkuni saa vauvan. On omasta mielestään niin turvallisilla vesillä, että voi kuvan kera julkaista ilouutiset. viikkoja vajaa 13.
2. Facebookissa havaittua: AAH, tuokin on jo viikolla 34. Raskaus ei ollut toivottu. Kivat sulle. Muistat kuitenkin tasaisin väliajoin hehkuttaa sitä, millä viikolla olet. Ja vaikka olen blokannut sinut, jostain käsittämättömästä syytä nämä sinun viikkopäivityksesi räjähtävät silmilleni. Kiinnostaa niin kuin_kiviäkin.
3. Keskenmenon kanssani yhtä aikaa kokenut nainen sai lapsen eilen. Siitä on tietenkin pitänyt laittaa Facebookiin KUVA ja lässynlässyn kuinka ihanaa on.
Ykköselle sellaisia terveisiä, että missään vaiheessa raskautta ei ole niin turvallisilla vesillä, että voi puhua KUN meille tulee vauva.
Kakkoselle ei ole mitään sanottavaa.
Kolmoselle suon onnen, kipeiden kokemusten jälkeen. Mutta hehkutusta en jaksa.
Olin kuitenkin kaikenkaikkiaan yllättynyt, miten vähällä negatiivisuudella nämä kolme uutista käsittelin. Serkun uutisesta selvisin kun laitoin tyypin estoon. Kakkonen on ollut estossa jo monta kuukautta. Kolmonen meni samoin estoon. En jaksa nähdä vauvannaamaa newsfeedissäni.
 |
| Kuva täältä |
Josko pitäisi taas fb-taukoa.
3 kommenttia:
Ja blogitaukoa?
KAIKKI ON RASKAANA.
Mietin, uskallanko kommentoidakaan, kun olen, no, raskaana myös...
Mutta omasta tilastani en sattuneesta syystä uskalla juurikaan nauttia... Ja siksi varmaan ottaa niin koville minullakin nuo FB:n hehkutukset. (Kirjoitin itsekin blogiini vastikää aiheesta.) Varmaan olisi tauko koko naamakirjasta tosiaan paikallaan.
Blogitaukoa olen pitänytkin, kun elämä on aika haipakkaa,vaikka lapsen kanssa kotona olenkin. Ei vaan ehdi, eikä ole oikein asiaakaan.
Ulpukka, seuraan ahkerasti blogiasi ja tiedän raskaudestasi, sydämeni pohjasta toivotan onnea ja toivon,että kaikki menee hyvin. Et ole päätynyt seuraamattomiin blogeihin, todellakaan :)
Lähetä kommentti