teen uuden vuoden lupauksen jo nyt. En lupaa mitään. Sensijaan laitan blogin jäähylle enkä kirjoita mitään, ennenkuin on jotain kirjoitettavaa. Tulee siis mitä ilmeisimmin pitkä tauko.
En jaksa kirjoittaa omasta epäonnestani, jatkuvista pettymyksistäni, pahasta mielestä. Joka kerta kun avaan blogini, silmille pompahtaa iloisia ja niin helvetin mahtavia ultrakuulumisia sekä -kuvia. Kuinka helvetin säälittävää on, että itse kuulun aina niihin, joilla on myös raskautumisen jälkeen vain paskoja uutisia kerrottavana. Kaikki päättyy aina siihen pisteeseen, mistä alkaakin. Muilla on toisin. Kun raskaus alkaa, se jatkuu ja pam, vauva syntyy.
En jaksa. Mun ei tarvi jaksaa.
Blogi menee nyt vain vain kutsuttujen luettavaksi ja laitan sen sitten taas joskus näkösälle, jos kiinnostaa tai jos jaksan. Todennäköisesti ei kumpaakaan.
1 kommentti:
Olen seurannut blogiasi syksyn ajan. Olen itse melkein samassa tilanteessa. Minulla tulee vain jo ikä vastaan joten kerran yritettiin hoidoilla ja ainokainen hedelmöittynyt munasolu ei tuottanut tulosta joten tämä oli tässä. Lähes aina kirpaisee nähdä ja kuulla raskaana olevista. Saa nähdä kuinka kauan.
Lähetä kommentti