Älä lue jos haluat täyttää päiväsi positiivisilla ajatuksilla etkä jaksa kuunnella urputusta, sillä sitä seuraa.
Tänään on kp 8. Menkat kestivät oikeastaan 1,5vrk ja vuoto oli hyvin runsasta ensimmäisenä päivänä, toisena ei oikeastaan enää mitään. Kolmantena vaan vessakäynnillä ja neljäntenä ei mitään.
Olen ollut hyvin, hyvin mieli maassa.
Ärsyttää niin moni asia. Tässäpä luetteloa asioista, jotka nyppivät ja pahasti.
1. Raskausmahoja. IHAN JOKA PAIKASSA JA KAIKEN AIKAA. Miksi helvetissä niitä mahoja pitää vielä hinkata kaiken aikaa? Eräskin emäntä tuli kaupasta autolle ja sillä välin kun isäntä avasi takaluukkua, nainen oli ehtinyt hinkata mahaansa ympäri kolme-neljä kertaa. Ällöttävää mahan hivelyä ja naamalla sellainen autuas, saaneen emännän virne. Teki niin pahaa, että teki mieli oksentaa.
Näitä pallomahaisia, itsensä sivelijöitä on ihan joka paikassa ja monta per paikka.
2. olen aloittanut vitamiinikuurin ja mulla on niistä huono olo. vedän kunnon överit vitamiineista, eipä tarvi ainakaan sanoa, että olisi sillä rintamalla puutosta.
3. mökkeilykin voi mennä överiksi. oli kiva olla mökillä, mutta mua ei yhtään, EI YHTÄÄN huvita lähteä sinne taas viikonlopuksi (siellä on sukujuhlat)
4. Seksi ei kiinnosta. Ei enää yhtään. Tekisi mieli ehdottaa jotain keinohedelmöitysvaihtoehtoa jo senkin takia, kun ei sänkyhommat kiinnosta. Voi yäk pelkkä ajatuskin.
5. Tulin ajatelleeksi päivänä eräänä, että olemme ainoa pariskunta, keitä tiedän, kellä on vaan yksi lapsi. Kaikilla on vähintään kaksi, joillakin kolme ja joillakin neljä.
6. Yleinen vitutus. Muksulla on uhma, minä räjähtelen, mies ärsyttää, kaikki ärsyttää. Itkuherkkyys on huipussaan ja en oikeastaan enää tiedä, miksi yritän. Miksi helvetissä yritän edelleen raskautua? Onko se, ettei lapsen tarvitse olla yksin, niin vahva syy, että se kumoaa kaiken tämän vitutuksen, joka kuukautisen ja -vuotisen pettymyksen, keskenmenot, kivut, lääkkeet, lääkärikäynnit, odotuksen ja jälleen pettymyksen? -On. sillä minulla ei ole mitään muuta kuin lapseni. Häntä rakastan ja vaikka kaikki muu häviäisi, se rakkaus pysyy.
Itkettää.
Elämäni valo syntyi v. 2011 ja sen jälkeen haikaran navigaattori onkin hukannut osoitteemme. Keskenmenoja on koettu, 7/2012, 4/2013, nämä molemmat hyvin varhaisia ja suurimpana suruna keskeytynyt keskenmeno 9/2013, alkio menehtynyt n. rv 9. Epäonnistuneiden OI-hoitojen, 2x IUI:n ja monen vuoden luomuyrittämisen jälkeen suuntana IVF, jonka tuoresiirrosta plussa ja keskenmeno rv 7. ps. kirjoitan blogissa asioista niiden oikeilla nimillä ja kieli on välillä karskia. Sinua on varoitettu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
<3 voimia, tuttuja tunteita
Justiinsa niin, allekirjoitan. Ja sitten tuo helle siihen päälle. Awot.
((halit silti))
Uusi lukija ilmottautuu! Tiedän oikein hyvin mitä tarkoitat, itselläkin 4 vuotta yritystä takana enkä ole raskautunut. "Maha pystyssä" kulkevat naiset ärsyttää suunnattomasti ja joskus tekis mieli pillahtaa itkuun keskellä kauppaa sen takia. Tsemppiä sulle ja mulle; ehkä me vielä joskus!
-Katjuusa
Voimia <3
Mulla kanssa paljon tuttuja tunteita....
Joko on tasaisempi olo? Saako jo olla näppärä? Jos saa, niin kohta 5: yksilapsinen ilmoittautuu. Kohta 6: Hyvä, että syy löytyy.
Ja kohtaan 6 liittyen, onko sulla/teillä jokin ajatus siitä, miten kauan yritätte? Siis tietenkin aina toivoo, että vain tämä kierto enää. Me ollaan mieheni kanssa pyöritelty rajana tiettyä ikää. Siihen on vielä kolme vuotta aikaa. Niin paljon ja toisalta niin vähän.
-Terhi-
Lähetä kommentti