Uusi kierto pärähti käyntiin päivän liian aikaisin. Laskin, että mikäli vuoto olisi alkanut tänään vasta, olisimme päässeet käyttämään tuon vimpan inseminaatiokerran pois kuleksimasta. Miehen kanssa juteltiin ennen vuodon alkua, että voisimme ihan hyvin käydä se käyttämässä- olin itsekin ajatukseen jo myöntyväinen.
Luontoäiti päätti asian (jälleen kerran) meidän puolestamme ja laittoi vuodon alkamaan liian aikaisin, mikä tarkoittaa sitä, ettemme pääse inssiin sillä tuo kp 13 on sunnuntai ja kaksi edeltävääkin inseminaatiota on tehty kp 13. Juhannukselle sijoittuu siis tämä ajankohta.
En osaa sanoa, vituttaako paljon vai hyvin paljon. Ajattelimme hoitotauon alussa, että tää kesäkuun käynti on vimppa oljenkorsi ennen kesäsulkua, että käytetään se jos siltä tuntuu. No, hetken tuntui ja sitten alkoi vituttamaan.
Mä oikeasti toivon, että mä pääsen opiskelemaan ja saan unohtaa tän koko paskan. Mä olen niin loppu, etten oikeastaan enää edes tiedä, haluanko toista lasta. Miehelle riittää yksi, kai sen pitäisi mullekin riittää.
Olen iällisesti siinä pisteessä, että mun pitää alkaa tietämään, riittääkö yksi lapsi vai ei. Jos nyt olisin sitä mieltä, että riittää, sitä ei voi enää myöhemmin muuttaa. Ikä tulee vastaan, eikä julkisella enää kauhean kauan tämän ikäiselle mitään kustanneta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti