Parempi päivä

Hassua,miten elämä kantaa.
Toissapäivänä kieriskelin itsesäälissä ja kaikessa siinä pahassa olossa,minkä negatesti aiheutti.
Eilen otti muuten vaan päähän kaikki ja tuntui,että universumi on mua vastaan. Otti oikeasti niin kovaa kupoliin, että en lähtenyt edes miehen kanssa syömään,vaikka hän sitä ehdotti. Ajatelkaa?!
Eilen oli niin väsykin,huonosti nukutun yön jäljiltä, että veetutti senkin takia.
Nukuin lapsen kanssa yhtä aikaa päikyt, 2h sikeää unta. Se auttoi vähän. Illalla katsottiin miehen kanssa pitkästä aikaa telkkaria yhdessä ja sain ajatuksia vähän muualle. Yön nukuin hyvin, olin niin poikki.

Tänään aamulla vessakäynnillä huomasin housuissa punaisen merkin, muistutus siitä, että todellakaan ei ollut meidän vuoro nytkään.
Vuoto alkoi ihan reippaanlaisesti samantien. Tässä asiassa kaikki on niinkuin pitääkin. Ei tuhruttelua,vaan heti kunnon vuoto. Kierron pituudeksi jäi 26 päivää, mutta tänään onkin tasan 14päivää oletetusta oviksesta :)
Hyvä juttu tässä on myös se, että kun vkloppuna juhlimme kolmevuotiasta päivänsankariamme, mulla on pahin olo silloin jo takanapäin. Toisaalta, silloin on taas huimausta ja päänsärkyä Letroista. No, näillä mennään. :)