Tänään on kulunut 2 viikkoa toisesta inseminaatiosta.
Vaikka mulla kasvaisi 25 follia ja menisin inseminaatioon, tuloksena olisi 98% todennäköisyydellä negatiivinen. Näin kävi myös nyt, kahdella follilla.
Ei auta Lugesteronit, ei rukoilu, ei ulkoilu, ei terveellinen ravinto, ei täydellinen ajoitus, ei valioluokan sperma. Mua ei saada raskaaksi!
Toivon, että seuraava turha inseminaatio ajoittuisi vapulle, ettemme "joutuisi" lähtemään sinne. Mä haluan, ainakin tällä hetkellä, unohtaa tän kaiken.
Lugesteronit on lopetettu ja vitutus kärsitty.
Nyt kun kärsitään tuo kivulias vuoto joka on tulossa, niin saa taas keskittyä elämään.
Nyt riittää taas vähäksi aikaa.
Haista vittu, kroppa!
Elämäni valo syntyi v. 2011 ja sen jälkeen haikaran navigaattori onkin hukannut osoitteemme. Keskenmenoja on koettu, 7/2012, 4/2013, nämä molemmat hyvin varhaisia ja suurimpana suruna keskeytynyt keskenmeno 9/2013, alkio menehtynyt n. rv 9. Epäonnistuneiden OI-hoitojen, 2x IUI:n ja monen vuoden luomuyrittämisen jälkeen suuntana IVF, jonka tuoresiirrosta plussa ja keskenmeno rv 7. ps. kirjoitan blogissa asioista niiden oikeilla nimillä ja kieli on välillä karskia. Sinua on varoitettu.
1 kommentti:
Olisin toivonut lukevani täältä ihan toisenlaisia uutisia :(
Sanat eivät riitä kertomaan miten pahoillani olen jälleen kerran. Eikä mulla ole viisaita (tahi ei-typeriä) sanoja lohduttaa. Sen mitä itse olen joutunut kokemaan totean; ihmeet tapahtuvat muille. Mutta teillä on vielä toivoa. Halaus.
Lähetä kommentti