Ihan ensiksi haluan kiittää teitä ihanat lukijani, teitä on löytänyt paikalle todella kivasti! Kiva saada kommenttia ja erityisesti mua lämmitti erään anonyymin kommentti, missä hän kertoi, että blogini ansioista hän sai aikaiseksi mennä lääkäriin ja pyysi Clomifenit avittamaan raskautumista. Ihan mahtavaa!
Mulla on nyt motivaatio-ongelma. Mun pitäisi tehdä pääsiäissiivoja, koko talo on kuin hävityksen jäljiltä. En vaan tajua, mistä repisin motivaatiota! Olisi niin paljon hommaa... astianpesukone pitäisi tyhjätä, täyttää, kerätä lelut lattialta, imuroida, pyyhkiä pölyt, vaihtaa lakanat, koristella virpomisoksat (juu, täällä meilläpäin virvotaan vasta tulevana lauantaina!)..
Phuuh.
Juuri katselen ikkunasta kun naapurin emäntä menee tiellä vauvanvaunuja työntäen, tupakka suupielessä. On se hienoa. Pitää oikeasti alkaa tupakoimaan, kiskomaan alkoholia kaksin käsin ja ehkä vielä piripääksikin, saiskohan sillä lapsia lisää? Niitä kun tuntuu siunaantuvan näille huolettomille kavereille. Tämä samainen emäntä kiskoi tupakkaa kaksin käsin raskausaikanakin.
En tunne myötätuntoa, minkäänlaista- enkä todellakaan pahoittele sitä että vertaan raskausaikana tupakoivaa piripäähän.
No, takaisin motivaatio-ongelmaan. Pakko kai se on ymmärtää, ettei nämä tavarat täältä itsekseen siirry kaappeihin ja pölyt pyyhiinny, joten toimeksi vaan!
Päivänjatkoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti