Voisi sanoa,että kuukausi on kulunut keskenmenosta.
Elämä on asettunut uomiinsa, mutta ajoittaisia surullisia ajatuksia nousee mieleen edelleen.
Minulla on tunne, että selviän melkein mistä vaan tämän kokemuksen jälkeen. Olen käynyt niin pohjalla ja päässyt sieltä takaisin ylös. Olen viimepäivinä lukenut kohtukuolemasta kertovia blogeja, en tiedä miksi. Olen ollut äärimmäisen ahdistunut noita blogeja lukiessani ja päätin, että nyt saa riittää. Uskomatonta, miten paljon kohtukuolemia tapahtuu ihan raskauden viimehetkilläkin! Todella masentavaa..
Haluaisin kovasti löytää kivoja blogeja, joissa käsitellään kivoja asioita, en halua lukea raskaudesta, sen yrittämisestä, superfoodista,laihduttamisesta, matkailusta enkä sisustamisesta. Mitä jää jäljelle, kerro sinä mulle ja ehdota jotain kivaa blogia!
Sain vihdoin ajan jälkitarkastukseen. Uskon, että tuo aika pitää sisällään enemmän suunnittelua jatkoa ajatellen. Ei ymmärtääkseni ole kovinkaan yleistä, että "näin varhaisten viikkojen" aikaan tapahtuneen keskenmenon jälkeen olisi jälkitarkastuksia? Onneksi tuo lääkäri, joka ultrasi minut viimeisen kerran, on niin ihana, että itse ehdotti minulle tuota jälkitarkastusta, hänen tekemänään.
Soitin tänään myös perhesuunnitteluneuvolaan ja varasin ajan maanantaiksi joukkotarkastuspapaan. Saapahan senkin pois alta. Ensiviikolla jatketaan myös juurihoitoa, joten oikein on herkkuviikko tulossa!
Meillä on lisäksi lapsonen ihan kunnon räkätaudissa, pientä lämpöä ja räkää tulee kuin hanasta. Ei saanut eilenkään nukuttua päiväunia,vaikka oli ihan selkeästi väsynyt. Toivottavasti tänään saa :)
Odotamme kovasti jo etelän lomaamme, ihana päästä aurinkoon ja nähdä pienen lapsosen ihmettelyä,kun talven keskeltä lennetään aurinkoon ja lämpöön :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti