Otsikossa kiteytyy tämän hetken toivottomuus. Itku, suru, katkeruus.
Soitin äsken miehelleni ja sain kuulla otsikon sanat.
En voi käsittää miten epäreilu maailma on. Miten toiset haluavat lasta niin kovasti, että antaisivat mitä vain saadakseen edes yhden, miten toisilla on oikeus päättää, kuka saa elää ja kuka ei.
Sain äsken kuulla yhdeltä tuttavaltani, että hän on raskaana. Taas kerran. Kolmannelle miehelle. Hänellä on ennestään kaksi lasta, kahden eri miehen kanssa. Nuorempi lapsi on vasta täyttänyt vuoden.
Hän valitsi kaikista maailman ihmisistä minut, jolle hän kertoi asiasta, oman puolisonsa lisäksi. Minulle, ketä ei edes tunne kunnolla.
Hän kertoi, miten hänen itsensä mielestä abortti on murha, myös silloin, kun keskeytys tehdään ihan alussa. (hän on nyt samalla raskausviikolla kuin minäkin!)
Abortti tehdään harkiten ja siinä viedään toiselta mahdollisuus elämään, joten hän luokittelee sen murhaksi.
KUITENKIN, koska tämä mies ei halua ko. lasta, perusteluna se, että hänellä on koulu kesken- nainen on valmis aborttiin.
Jo torstaina olisi aikoja abortin tekoon. "kyllä mun on pakko hoitaa se pois".
En saanut pidettyä suutani kiinni. Kerroin olevani myöskin raskaana, hän kun alkoi polttamaan tupakkaa siinä vieressäni. (!!)
Kerroin, että ollaan samalla raskausviikolla ja että meidän lasta on tehty ihan tekemällä ja mikroskooppien alla, että viimeinkin onnistuimme ja olemme tässä pisteessä.
Hän onnitteli ja huomasin, että hän mietti asiaa.
Kun lähdimme eri teille, kyynelpadot aukesivat. En voi käsittää tätä elämän epäreiluutta! Toisella on kohdussa täysin samanikäinen alkio kuin minulla ja se hoidetaan pois! Mitä helvettiä!
Lapsi ei ollut suunniteltu, on kuulemma tullut pillereiden läpi.
En tiedä, miten pystyn enää ikinä katsomaan tuota ihmistä.
Jos hän päättääkin pitää lapsen ja mulla menisi taas kesken, joudun ehkä laittamaan häneen välit poikki. Lähellä on nytkin.
1 kommentti:
Tiedän. Tuo on... käsittämätöntä! Maailman epäsuhta on julmaa.
Paitsi että täytyy epäillä ko. ihmisen elämänhallinnantaitoja, täytyy myös ihmetellä hänen käytöstään. Miksi ihmeessä sinä sait "kunnian" olla hänen uskottunsa!
En tiedä pystyisinkö itse jatkamaan kanssakäymistä... mutta taidankin olla aika äkkiväärä. En kykene suhtautumaan aborttiin kamalan neutraalisti, edes yleisellä tasolla, saati jos sen tekee joku tuttava...
Lähetä kommentti