Tänään menossa kp 14, ensimmäinen Clomifen kierto (tälläerää) ja homma meni puihin.
Olin juuri follikkeliultrassa ja limakalvo oli onneton, 6mm, oikeat munasarjat olivat ok mutta vasemmassa muniksessa oli (jälleen) kysta. Kokoa tuolla pirulaisella oli 6,2cm x 5,3cm. Mitään kipuja en ole tuntenut, minullahan oli kysta joskus vuonna 2007 ja sen kyllä tunsin. Kipu oli tuolloin juurikin se syy, miksi menin lääkäriin. Kysta kuitenkin puhkesi itsestään ja sitä toivon totisesti tälläkin kertaa.
Ensikuussa menen uuteen ultraan ja mikäli kysta on kasvanut, se todennäköisesti joudutaan leikkaamaan, mutta mikäli se on huomattavasti pienentynyt tai hävinnyt (mikä olisi tietenkin paras vaihtoehto), voidaan aloittaa ovulaatioinduktio uudelleen. Tuo ultra ajoittuu kiertopäivä 3:n ja sinä samana päivänä (jos nyt kaikki menee kuin Strömsössä tuon kystan kanssa!!) aloitan Letrozolit. Clomifenit heitetään tällä erää romukoppaan ja kokeillaan, josko toisen lääkkeen taika olisi parempi.
Olenhan kumminkin syönyt Clomeja 10 kiertoa elämäni aikana ja minulla on kumminkin vaan yksi lapsi.
Mulla oli siis eri lääkäri tällä kertaa ja sanoin hänelle suoraan, miten kyllästynyt olen odottamaan ja siihen, miten aina vaan käsketään odottamaan! Tämä lääkäri ainakin sai vipinää puntteihin ja sanoi, että heti, jos kysta on pienentynyt huomattavasti (esim kahden sentin kokoiseksi) aloitetaan OI, ettei mene kuukausia hukkaan. Vihdoinkin jotain, mitä minä haluan kuulla!
Aion tilata Ebaysta samanlaisen setin ovisliuskoja, kuin mitä tilasin raskaustestejä.
Onpahan sitten mihin kusta :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti