Olemme naperon kanssa kahdestaan kotona tänään ja huomenna, mies on työreissulla. Onneksi vuoto alkasi maanantaina, eikä esim tänään kun olen ainoa vanhempi kotona. Vaikka olen sitä mieltä, että lapsen on hyvä nähdä kaikkia tunteita, että oppii niitä myös itse käsittelemään, silti en haluaisi olla surullisena ja apaattisena lapsen kanssa kahdestaan. Lapsi on nähnyt itkuni, hän on nähnyt isänsä itkun ja huomasimme kyllä hänen menevän hämilleen asiasta. Meillä kun ei ole ollut paljon aihetta itkuun lapsemme elinaikana :)
Aamulla vein lapseni hetkeksi isoäidilleen ja kävin rauhassa kaupassa. Lapsi tietenkin nautti siitä, kun sai hömppäillä mumminsa kanssa ja olikin kovin väsynyt kun hain hänen takaisin. Ei tarvinnut päiväunille kauheasti pyydellä.
Ulkona on niin raju vesisade, että en tiedä, miten tämän päivän ulkoilujen kanssa käy, mennäänkö tuonne kuraan tarpomaan sitten vielä iltapäivällä.
Sadepäivän ehdoton ruoka on tietenkin Koskenlaskija-lasagne, joten sellainen piti sitten tehdä. Ompahan lapsella hyvät sapuskat kun herää uniltaan nälkäisenä.
Oikeastaan aika vapauttavaa ajatella, että nyt on taukokierto. Aion tehdä kaikenlaista kivaa ja vähitellen unohtaa "lapsen teon". Kyllä. Periaatteessa olen tuota termiä vastaan, mutta kyllä meillä ainakin lapsia on tehty. Ihan tekemällä.
1 kommentti:
Välikierto kuulostaa hyvältä. Jos vaan oikeesti pystyy unohtamaan sen kliseisen lapsenteon.
Täällä meneillään oviksen metsästys. Jotenkin ärsyttää koko puuha just nyt tässä kierrossa. Jospa viikonloppu ja aurinko tois eteen kaikenlaista kivaa puuhaa sinne ja tänne. Eiköhän muihin asioihin keskittyminen olis hyvä juttu vaikka ovismetsästys oliskin käynnissä :)
-T-
Lähetä kommentti