Itkettää. Kroppa täynnä hormoneja, itkettää niinkuin raskaana ollessa. Hoitaja sanoo, että me kyllä kerromme asioista, kun ne ovat ajankohtaisia, potilaan ei tarvitse olla ennenaikaisesti asioista kartalla, alan itkemään. Hoitaja kysyy, mikä itkettää, luulee varmaan, että nyt se on ihan oikeasti sekoamassa. Itken, koska itkettää. Onneksi hän itse kysyy, että itkenkö hormonien vuoksi, vai onko jotain muuta syytä, saan nyökättyä. Hoitaja toteaa, että "sinulla on nyt kroppa niin täynnä hormoneja, että siksi sinua itkettää, se on ymmärrettävää". Asia selvä, jatketaan.
Kävin tänään siellä ultrassa. Olen oikeastaan niin väsynyt ja voimaton, että en jaksaisi edes kirjoittaa, mutta haluan kirjoittaa koska A) tiedän että teitä lukijoita kiinnostaa ja B) haluan asiat itselleni muistiin.
Puregon annos on ollut sopiva, kaiketi. Vasen munasarja on tehnyt töitä kovasti, oikea on laiskotellut. Olenkin paikallistanut voimakkaammat tuntemukset vasemmalle puolelle alavatsaa.
Vasemmalla puolella follit olivat, 11, 11,9,8,12,9,12 ja 11 mm eli yhteensä 8 kpl.
Oikealla puolella 10,10,9,9 ja 3 kpl pienempää. Hoitaja kirjasi paperiin väärin, kun kirjasi suuremman saldon oikean munasarjan tuotoksiksi, vaikka koko ajan lääkäri puhui vasemmasta.
Endometrium 8mm.
Lääkärin mielestä "saalis" on hyvä, ei merkkiä hyperistä tms.
Puregon annostus pidetään samassa, eli 175iu ja tästä illasta alkaen pistän myös Orgalutrania. Maanantaina seuraava ultra-aika.
Punktio aikaisintaan ensi keskiviikkona, voi mennä myös to-pe. Mikäli punktio keskiviikkona, siirto olisi perjantaina. Mikäli punktio menisi to-pe niin siirto seuraavana maanantaina.
Hoitaja kysyi, haluanko Tampereelle ilmoitettavan, että pelkään punktiota, sanoin että kiitos, ilmoita. Haluan rauhoittavan ja kaikki mahdolliset kipulääkkeet.
Onneksi mulla on niin ihana hoitaja!
Eilen iski ihan totaalivitutus pistämisen hetkellä. Teki mieli heittää se perkeleen kynä mäkeen, ahdisti ja vitutti samanaikaisesti niin lujaa, etten tiennyt mitä isken hajalle kun niin mielessä myllersi.
Tällaista paskaa joutuu läpikäymään itse kun toiset tulevat raskaaksi, aivan liian helposti, aivan liian usein. Haista vittu, elämä!
4 kommenttia:
Minä toivotan vain tsemppiä. Vaikka se kuinka idiootilta kuulostaa. Mitään muutakaan en osaa. Toivottavasti viikonloppuusi mahtuu aurinkoisiakin hetkiä.
Halaus, Maisa <3
Kiitos Gretel, ei kuulosta ollenkaan idiootilta. Kävin vessassa vähän itkemässä äsken ja nyt on olo jo hieman parempi.
Samoin sinulle <3
Hirmuisen paljon jaksuja! ! Mulla iski sama esikoista "tehtäessä" hoidoilla. Kun kaikki jännitys ja muu pelko purkautui itkuna ja kun plussa viimein tuli pelkäsin menetystä niin että tarvitsin miedon nukahtamislääkkeen etä pysyin kasassa. Mulla niitä menetyksiä oli takana. Mutta.. vaikeuksien kautta onneen..eikös vaan <3
Riikka
Hei, saako kysyä missä sairaalassa aloitit hoidot? Meillä eka oli Vaasassa ja toinen Seinäjoella ja punktio ja siirto TAYS:ssa.
Lähetä kommentti